JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Aurinkosähköä kaikkiin laitteisiin

    Esineiden internetissä moni anturisolmu on kaukana sähköverkosta, joten niille pitää kehittää jokin muu virransyöttöratkaisu. Cypress Semiconductor on kehittänyt valmiin alustan, jolla anturilaitteisiin saadaan kerättyä virtaa auringonvalosta.

  • Nanojohtimilla puolet lisää tehoa aurinkokennoon

    Ruotsin Lundissa operoiva Sol Voltaics sanoo olevansa lähempänä SolFilm-aurinkokennotekniikkansa kaupallistamisessa. Sen avulla tavallisella piipohjaisella aurinkokennolla saadaan tuotettua peräti 50 prosenttia enemmän sähkövirtaa.

  • Suomalainen älylaturi on vasta alkua

    BrightCharger on suomalaista suunnittelua oleva älykäs laturi, jolle haetaan nyt joukkorahoitusta Indiegogossa. Brightchargerin perustaja ja teknologiajohtaja Harri Tiainen kertoo, että ensimmäisen polven laturi on vasta alkua. Tulossa on myös C-tyypin USB:tä tukeva versio sekä suuremman lataustehon tuova laturi suuremmille laitteille.

  • Satelliitteja voisi ohjata magneettikentillä

    Joukko NASAn fyysikoita Kennedy Space Centerissä ovat kehittäneet mielenkiintoisen vaihtoehdon ohjata satelliittien laivastoa tai pysäyttää vanhempia satelliitteja katoamasta käytöstä. Esimerkiksi vierekkäisten avaruusaluksien värähtelevät magneettikentät voivat työntää ja vetää toisiaan ja ne voivat osoittautua paremmaksi ohjausmekanismiksi kiertoradalla kuin pienet ohjaussuuttimet, jotka kuluttavat mukana kuljetettavaa polttoainetta.

  • Litiumrikkiakku askeleen lähempänä

    Teoriassa, litiumrikkiakut voivat antaa huomattavasti enemmän energiaa kuin nykypäivän litiumioniakut, mutta nykyiset kokeilumallit osoittavat selvää kapasiteetin menetystä vain muutaman lataussyklin jälkeen. Tästä syystä tutkijat ympäri maailmaa pyrkivät kehittämään katodimateriaaleja, jotka voivat kemiallisesti tai fysikaalisesti rajoittaa eli kapseloida polysulfideja.

  • Litium-metalliakun ongelma ratkaistu

    Metallipohjaiset litiumakut olisivat tehokkaampia kuin nykyiset litiumioniakut, mutta niiden ongelma on ollut eräänlaisten "viiksien" kasvaminen elektrolyyttiin latausprosessin aikana. Tämä uhkaa aiheuttaa akussa oikosulun ennen pitkää. Nyt ongelma on ratkaistu Rice-yliopistossa.

  • Uusi akku kestää 15 kertaa nykyakkuja pidempään

    Japanilainen materiaalitieteiden instituutti NIMS (National Institute for Materials Science) sanoo kehittäneensä akun, jonka kapasiteetti on 15 kertaa nykyisiä litiumioniakkuja suurempi. Akku perustuu litiumin ja ilman yhdistelmään. Tutkijat keksivät käyttää hiilinanoputkia elektrodimateriaalina.

  • Erittäin tarkka anturi virranmittaukseen

    Sveitsiläinen LEM hyödyntää Fluxgate-teknologiaa uudella tavalla erittäin tarkkaan ja matalakohinaiseen virranmittaukseen yli laajan lämpötila-alueen toimivassa anturissa. Suljetun silmukan Fluxgate-anturi mittaa DC-, AC- ja pulssivirtoja jopa 2000 ampeerin asti.

  • Näin syötät tehoa FPGA-järjestelmälle

    FPGA-pohjainen järjestelmä vaatii useita syöttöjännitteitä, joista kullakin on omat vaatimuksensa jännitteen, virran ja kytkentävasteen suhteen. Suunnittelijan on lisäksi kiinnitettävä erityishuomiota syöttölinjojen ryhmittelyyn sekä käynnistyksen ja sammutuksen jaksotuksiin. Aluksi kaikki tehonsyötön vaatimukset kannattaa koota yhteen ja hahmotella puumaiseksi kaavioksi.

  • Perovskiittikennoista saadaan kestävämpiä

    Lontoossa sijaitsevan Imperial Collegen tutkijoiden johdolla on paljastettu tarkka mekanismi, joka aiheuttaa perovskiittisten aurinkokennojen heikkenemisen ilman vaikutuksessa. Löydöksen myötä voidaan kehittää paremmin kestäviä perovskiittikennoja.

  • Nikkeli-sinkki korvaa litiumin akuissa

    Litiumakku on erinomainen keksintö, joka on mullistanut mobiilin elektroniikan. Sen ongelma on litiumin epävakaus, jota tutkijat yrittävät kiiaasti ratkaista. Nyt USA:n laivaston tutkimuskeskuksessa (NRL, US Naval Research Laboratory) on kehitetty tekniikka, jossa litium korvattaisiin nikkeli-sinkki -yhdistelmällä.

  • Jäädyttämällä vakaampia akkuja

    Columbian yliopiston materiaalitieteilijät ovat kehittäneet uuden turvallisemman ja pitkäikäisemmän menetelmän litiumakuille. Jäädyttämällä (ice-casting) hallitaan kiinteän keraamisen elektrolyytin muodostumista litium-akussa. Kiinteän elektrolyytin pystysuuntaiset rakenteet tarjoavat nopean reitin litiumioneille ja ovat erittäin johtavia.

  • Mullistava tekniikka poistaa erilliset akut

    Southamptonin yliopistossa on kehitetty mullistava tekniikka, jonka ansiosta elektroniikkalaitteissa voidaan päästä kokonaan eroon ulkoisista, myös koteloiden sisällä olevista akuista. Tekniikkaa kaupallistetaan Ilika Technologies -nimisen spinnoffin suojissa.

  • Langaton verkko valvoo sähköauton akustoa

    Sekasignaaliyritys Linear Technology on maaliskuun alusta asti ollut osa Analog Devicesia. Hannoverin teollisuusmessuilla ADI demoaa Linearin ainutlaatuista tekniikkaa, jossa BMW:n i3 -sähköauton akuston tilaa valvotaan täysin langattomasti.

  • Tehokkaampia litiumioniakkuja vanhoista lasipulloista

    Litiumioniakkujen tehoon saattaa tulla lisäys yllättävästä suunnasta. Kalifornian yliopiston Riversidessa sijaitsevan Bourns-koulun tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla lasipulloista saadaan irrotettua nanopiianodeita litiumioniakkuihin.

  • Merilevystä katalyyttejä tulevaisuuden akkuihin

    Kiinalaisen Qingdaon yliopiston johdolla kansainvälinen tutkijajoukko on tuottanut merilevästä huokoisia hiilinanokuituja. Ne voivat toimia tulevaisuuden litiumioniaakkujen ja muiden energiaratkaisujen parempina ja edullisempina materiaaleina.

  • Varo! Markkinoilla hengenvaarallisia pistorasiatestereitä

    Monessa sähkötarvikkeita myyvässä liikkeessä myydään suojakosketinpistorasioiden eli sukorasioiden testaamiseen tarkoitettuja testereitä, joilla voi nopeasti testata, onko pistorasia kytketty oikein. Niiden kanssa pitää olla erityisen huolellinen, sillä myynnissä on edelleen vaarallisia sukotestereitä.

  • Sähkömoottori mullistaa seuraavaksi ilmailun

    Zunum Aero on uusi lentoyhtiö, joka aikoo 2020-luvun alkupuolella tuoda Kalifornian paikallisliikenteeseen pieniä, nopeita ja sähköhybridimoottoreita käyttäviä lentokoneita. Ne ovat nopeita, lähes päästöttömiä ja nykykoneisiin verrattuna äänettömiä lentokoneita.

  • Edullinen superkondensaattori ratkaisee IoT-virransaannin

    Esineiden internetin myötä elektroniikkaa on yhä uusissa paikoissa. Mistä elektroniikalle energiaa silloin, kun akkua ei voi käyttää? Suvi Lehtimäki kehitti Tampereen teknilliselle yliopistolle tekemässään väitöstyössä energian varastointiin superkondensaattoria, joka on edullinen ja moneen taipuva.

  • Keraaminen elektrodi tekee akuista turvallisia

    Madridilaisessa UC3M-yliopistossa (Universidad Carlos III de Madrid) on kehitetty keraaminen elektrodi litiumioniakuille. Sen myötä akuista tulee turvallisempia, halvempia ja tehokkaampia, tutkijat kehuvat.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
13hreplyretweetfavorite
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
14hreplyretweetfavorite
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template