JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

  • Kaksinkertainen lasi tuo lisätehoa aurinkosähköön

    Uusi kaksinkertaisen lasin aurinkovoima avaa uusia mahdollisuuksia kehittää tehokkaampaa aurinkosähköä. Englantilaisen Warwickin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet kaksinkertaisella lasilla varustetun aurinkokennon. Rakenteen avulla on mahdollista kehittää hyötysuhteeltaan nykyistä parempi aurinkokennoja.

  • ABB:n tekniikka lataa sähköbussin 20 sekunnissa

    Salamalataukseksi ABB sitä kutsuu, ja onhan nimi aika osuva. ABB:n tekniikalla sähköbussin akusto latautuu tiettyyn tasoon vain 20 sekunnissa. Ensimmäiset tekniikkaa hyödyntävät bussit lähtivät kaupallisille reiteille Sveitsissä.

  • Galliumnitridin jännitealue kasvaa ylöspäin

    Kaupalliset galliumnitridin tehopiirit eivät pysty käsittelemään yli 600 voltin jännitteitä, mikä rajoittaa niiden käytön kulutuselektroniikkaan. IEEE:n International Electron Devices Meeting k-okouksessa MIT:n, IQE:n, Columbia Universityn, IBM:n ja Singapore-MIT Alliance for Research and Technologyn tutkijat esittivät uuden suunnitteluratkaisun, joka testeissä mahdollisti galliumnitridisten tehopiirin kytkevän 1200 voltin jännitteitä.

  • SLUSH: Suomalainen suola-akku hakee maailmanvalloitusta

    Tänään alkavassa Sush-tapahtumassa on myös useita suomalaisia startuppeja. Yksi niistä on Helsingin Viikistä ponnistava Broadbit Batteries, joka haluaa korvata nykyiset litiumioniakut omalla suolaan perustuvalla tekniikallaan.

  • Suomi100-innovaatiot, sija 5: taajuusmuuttaja

    Suomi täyttää viikon kuluttua sata vuotta. Pieneksi maaksi kehittäjämme ovat saaneet aikaan monia kansainvälisestikin tärkeitä innovaatioita. Osa niistä on mullistanut teollisuudenaloja, osa käynnistänyt aivan uusia. Mutta mikä niistä on arvokkain? Sijalle viisi asettuu taajuusmuuttaja.

  • Syväoppiminen ennustaa tarkemmin, kauanko akkusi kestää

    Erilaiset AI-tekniikat tunkevat hiljalleen syvemmälle laitteisiin ja sovelluksiin. Google on nyt lisännyt Pixel-älypuhelimiinsa tekniikan, joka ennustaa akun jäljellä olevan toiminta-ajan selvästi aiempaa tarkemmin.

  • Vetyauto lähempänä todellisuutta

    UCLA:n eli Kalifornian yliopiston tutkijat ovat suunnitelleet laitteen, joka käyttää aurinkoenergiaa sekä energian varastoimiseen että tuottamaan vetyä polttoaineeksi. Laite voisi tehdä vetyautoilun edullisemmaksi, koska se tuottaa vetyä käyttämällä nikkeliä, rautaa ja kobolttia.

  • Uuden iPhonen voi pikaladata, mutta se maksaa

    Applen kaikki uudet iPhone-mallit on varustettu pikalatauksella. Lataus on vieläpä erittäin laadukas. Käyttäjän kannalta ikävää on se, että peruslaturilla se ei onnistu. Nopeudesta joutuu maksamaan lisää.

  • Turvallinen akku IoT-laitteisiin

    TDK on esitellyt uuden pintaliitettävän akun IoT-laitteisiin, puettaviin laitteisiin ja esimerkiksi Bluetooth-majakoihin. Akun elektrolyytti on kiinteä, joten se on hyvin turvallinen ratkaisu nestemäisiin elektrolyytteihin perustuviin verrattuna.

  • Mobiililaitteiden jännitenotkahdukset voidaan estää

    Buck-boost-muuntimen hyödyntäminen esiregulaattorina mobiililaitteessa tarjoaa vakaasti säädetyn väyläjännitteen alijärjestelmien käyttöön. Esiregulaattori estää hetkelliset jännitenotkahdukset, kun akun napajännitteessä esiintyy vaihtelevan kuormavirran aiheuttamia jännitepudotuksia. Samalla se tarjoaa koko järjestelmälle entistä korkeamman hyötysuhteen.

  • Nopeampaa langatonta latausta

    Erilaiset pikalataustekniikat yleistyvät nopeasti monissa laitteissa kuten älypuhelimissa. Myös langattomaan lataukseen halutaan lisää tehoa. STMicroelectronicin uusin latauspiiri kuvaa kehitystä hyvin.

  • Pilvi syö vain prosentin aurinkokennon tehosta

    Aurinkokennovoimalat ovat jatkuvasti sään armoilla. Pilvien varjot ovat kuitenkin luultua pienempi ongelma ja varjostusta tasaavien menetelmien käyttö ei kannata, selviää Kari Lappalaisen sähköenergiatekniikan alan ensi perjantaina Tampereella tarkastettavassa väitöskirjassa.

  • Ohutkalvokangas voisi tuottaa sähköä puettaviin

    Yhdysvaltain energiaministeriön National Renewable Energy Laboratoryn (NREL) tutkijat ovat edistyneet orgaanisten puolijohteiden lämpösähköisien materiaalien tutkimuksissa. Saavutus liittyy yksiseinämäisten hiilinanoputkisiin (SWCNT) ohutkalvoihin, jotka voitaisiin integroida kankaisiin muuntamaan hukkalämpöä sähköksi ja toimimaan pieninä virtalähteinä.

  • Lämmönsieto sanelee DC-muunnosten luotettavuuden

    Monimutkaisia järjestelmiä pakataan yhä tiheämpään esimerkiksi datakeskusten ja mobiiliverkkojen konesaleissa. Kun DC-virratkin samalla kasvavat, syntyvä hukkalämpö nousee ongelmaksi monin tavoin. DC-DC-muuntimiin perustuvan tehonsyötön suunnittelussa komponenttien lämmönsieto sanelee paljolti koko DC-jakelun luotettavuuden.

  • Pikalatauksen nopeus kiihtyy

    Älypuhelimen akun lataaminen on välttämätöntä, mutta siihen kuluu kaikkien mielestä varmasti liikaa aikaa. Qualcommin neljännen polven pikalataustekniikka tuo onneksi helpotusta ongelmaan.

  • Jopa 30 wattia kuutiotuumalla

    Teholähdevalmistaja CUI on esitellyt avoimet 2x4-tuumaiset AC/DC-powerit, joissa tehotiheys nousee jopa 30 wattiin kuutiotuumalla. VOF-180- ja VOF-225-teholähteet tuottavat 180 ja 225 watin jatkuvaa tehoa jopa 94 prosentin hyötysuhteella.

  • Viallinen elektrodi toimii paremmin litiumakussa

    Litiumioniakkujen elektrodeissa on aina epämuodostumia, eikä niistä voi käytännössä valmistuksessa päästä eroon. Ricen ja Wisconsin-Madisonin yliopistojen tutkimuksessa todettiin, että epämuodostumat itse asiassa tehostavat litiumin kulkua elektrodeissa. Tiedon avulla voidaan kehittää aiempaa tehokkaampia akkuja.

  • Datakeskuksen varavoima kantaverkon reserviksi

    Eaton on kehittämässä esimerkiksi palvelinkeskuksille palvelua, joka tarjoaa nille mahdollisuuden osallistua sähköverkon taajuuden säätelyyn keskeytyksettömän virransyötön laitteilla eli UPSeilla. Tämä UPS-as-a-Reserve (UPSaaR) -palvelu on ensimmäinen laatuaan datakeskusalalla.

  • Perhosen siivistä mallia aurinkokennolle

    Kalifornian teknillisen korkeakoulun ja Karlsruhen teknisen tutkimuslaitoksen yhteinen tutkijaryhmä on tehostanut ohutkalvoisten aurinkokennojen tehokkuutta jäljittelemällä mustien ruusuperhosten siipien arkkitehtuuria.

  • Suomessa noin 1300 sähköautoa

    Suomi on valitettavan jäljessä esimerkiksi pohjoismaisia naapureitaan sähköautokannan kehityksessä. Trafin mukaan maamme teillä liikkui syyskuun lopussa 1289 sähköautoa.

 
 

Kustomoitu piiri on täydellinen teollisen internetin sovelluksiin

Teollisen internetin tai IIoT:n (Industrial Internet of Things) tarkoitus on hyvin yksinkertainen: tehdä tuotantolaitoksista mahdollisimman tehokkaita optimoimalla kaikki operaatiot, joihin kuuluvat tuotanto, materiaalien hallinta ja ylläpito.

Lue lisää...

Älykkäämpi Bluetooth liittää miljardit laitteet verkkoon

IoT-laitteiden pitää olla kiinni verkossa jatkuvasti. Lisäksi niiden pitää kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa. Tämä onnistuu Bluetooth Smartilla.

Lue lisää...
 
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
ETN_fi The 1st ever official roaming groupcall between Finnish VIRVE and Nodnett of Norway. See https://t.co/WryGLaLGkq @erillisverkot
ETN_fi AI democratizes development, says @adhorn at #hacktalks. See https://t.co/AslQeZYSAV
ETN_fi Robots can´t do backflips, right? https://t.co/KtogoRB25R
 
 

ny template