JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Ääniaalloilla pienempiä optisia komponentteja

    Illinoisin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että ääniaaltoja voidaan käyttää mikropiireille sopivien optisten diodien tuottamiseksi. Isolaattorit eli suuntavaimentimet ovat yksisuuntaisia rakenteita, jotka vastaavat elektronisia diodeja. Ne suojaavat laserlähteitä heijastuksista ja ovat välttämättömiä valosignaalien reitittämiseksi optisissa verkoissa.

  • Kännykkäverkkojen IoT-moduulissa suomalaisosaamista

    Norjalainen Nordic Semiconductor on tuomassa markkinoille LTE-verkoissa toimivaa IoT-moduulia. nRF91-moduulin kännykkäverkko-osa on kehitetty yhtiön Oulun tuotekehitysyksiökössä. Moduulia on jo onnistuneesti testattu sekä Verizon Wirelessin verkossa USA:ssa että Telian verkossa Norjassa.

  • Ensimmäinen sormenjälkianturi lasipinnalla

    Japanilainen JDI (Japan Display Inc) on saanut valmiiksi pitkän kehitystyön, jossa yritys toteutti LCD-pinnalla toimivan kapasitiivisen kosketusanturin. Yrityksen kannalta ikävää on, että tekniikka näyttää tulevan esimerkiksi älypuhelimiin liian myöhään.

  • Tulevaisuuden piireissä elektronit korvataan magnoneilla

    Kaiserslauternin teknisen yliopiston (TUK) fyysikot tutkivat rakennetta, jossa käytetään erityisiä kvasipartikkeleita eli magnoneita elektronien sijaan. - Informaatiota voidaan kuljettaa sisäisen kulmamomentin muodossa. Nämä kvanttihiukkaset ovat magnoneja, toteaa professori Andrii Chuma.

  • Ohutkalvo voi toimia jopa veden alla

    Atlantassa toimivan Georgia Techin tutkijaryhmän kehittämä uudenlainen nanorakenteinen porttieriste lupailee orgaanisille ohutkalvotransistoreille vakautta, joka on verrattavissa epäorgaanisista materiaaleista tehtyihin eristeisiin. Tämän ansiosta ne voivat toimia jopa veden alla.

  • Nokia yllätti: uusi piirisarja tukiasemiin

    Nokia ilmoitti tänään tuovansa markkinoille Bell Labsin tutkimuskeskuksessa kehitetyn piirisarjan, joka parantaa dramaattisesti tulevien 5G-tukiasemien suorituskykyä. ReefShark-nimen saanut piirisarja parantaa kännykkäsolun datankäsittelykyvyn kolminkertaiseksi.

  • Merkittävä läpimurto kvanttipiisiruissa

    Hollantilaisessa Delftin teknisessä korkeakoulussa on tehty merkittävä läpimurto piipohjaisten kvanttisirujen kehittämisessä. QuTech-tutkimuskeskuksen tutkijat onnistuivat siirtämään elektronispinin informaation fotoniin.

  • Bluetooth 5 – valmiina IoT:tä varten

    Bluetoothin uusin eli standardin 5-versio tuo ne ominaisuudet, joita esineiden internet kaipaa: suuremman datanopeuden, pidemmän kantaman ja paremman energiatehokkuuden.

  • Intelin ennätysvuosi päättyi katastrofiin

    Intel kirjasi uudet ennätyslukemat sekä viime vuonna että vuoden viimeisellä neljänneksellä. Silti yhtiön pääjohtaja Bruce Krzanich joutui osavuosikatsauksen yhteydessä lähinnä selittelemään, miten on mahdollista että sen tuotteisiin päätyi Spectre- ja Meltdown-nimillä tunnetut haavoittuvuudet.

  • Uudenlainen magnetoresistanssi, parempia muisteja

    Magnetoresistanssia hyödynnetään kiintolevyjen lukupäissä, magneettikentän antureissa ja uudenlaisissa magnetoresistanssisissa satunnaishakumuisteissa Minnesotan yliopiston tutkijat ovat löytäneet uudenlaisen magnetoresistanssin. Se löytyi topologisista eristeistä ja voi johtaa parannuksiin tulevaisuuden tietojenkäsittelyssä ja tallennuksessa.

  • Maailman pienin IoT-moduuli kännykkäverkkoihin

    Sveitsiläinen u-blox on esitellyt kännykkäverkkojen IoT-moduulin, jota se kehuu maailman pienimmäksi. SARA-412M-moduuli tukee sekä LTE:n M1-luokan että NB-IoT-määritysten mukaisia linkkejä. Lisäksi se tukee varmistuksena 4 taajuuden GPRS-yhteyksiä.

  • Kemiallinen oskillaattori DNA-komponenteista

    Kemiallisia oskillaattoreita on tutkittu jo pitkään ja sellaisen löydöstä on myönnetty jopa fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinto 2017. Tästä huolimatta tieteilijät eivät ymmärrä tarpeeksi elävien solujen kemiallisen toiminnan hallitsemista. Tämä on johtanut tutkimaan synteettisiä oskillaattoreita. Uudessa tutkimuksessa David Soloveichik ja hänen tutkimusryhmänsä Teksasin yliopistosta Austinissa osoittavat, kuinka ohjelmoidaan synteettiset oskillaattorit ja muut järjestelmät rakentamalla DNA-molekyylejä, jotka noudattavat erityisiä ohjeita.

  • Uusi liitin ratkaisee ajoneuvojen ongelmat

    Ajoneuvojen johdotusjärjestelmissä yleisesti esiintyvät tiiviysongelmat voidaan eliminoida Molexin kehittämällä liitinjärjestelmällä. Se varmistaa johdinsarjaan sijoitettujen liittimien kestävän suojauksen vettä, likaa, suolaa ja liuottimia vastaan ankarissakin oloissa.

  • Regulaattorin lähtöjännite tarkkaan kontrolliin

    Analog Devicesin Power by Linear -ryhmä on esitellyt uuden muuntimen, jolla voidaan tarkasti ohjata lähes minkä tahansa DC-DC-regulaattorin lähtöjännitettä. LTC7106-piiri muuntaa 7-bittisen sarjakoodin kaksisuuntaiseksi lähtövirraksi.

  • Intelin Spectre-korjaus meni täysin metsään

    Nimillä Spectre ja Meltdown tunnettu prosessorien haavoittuvuus on osoittautunut todelliseksi murheenkryyniksi Intelille. Yhtiö sanoi jo toimittaneensa korjauksen valtaosaan prosessoreistaan. Nyt yhtiö sanoo, että osa korjauksista oli viallisia.

  • Nikkelioksidi lupaa tehokkaampaa spintroniikkaa

    Amerikkalaisen Riversiden yliopiston tutkijat ovat tutkineet elektronien spinien vuorovaikutusten voimakkuutta optisten fononien kanssa antiferromagneettisessa nikkelioksidikiteessä (NiO). NiO on lupaava materiaali spintronisille laitteille, joissa signaaleja ei siirrellä sähkövirralla vaan pikemminkin spinaalloilla, jotka koostuvat magneettisten materiaalien järjestyksessä esiintyvistä häiriöistä dominopalikoiden tapaan.

  • Grafiikkamuistin nopeus kasvaa tänä vuonna kaksinkertaiseksi

    Seuraavan polven grafiikkakortit perustuvat GDDR6-tekniikkaan. Markkinoille ne ehtivät vielä tämän vuoden aikana. Samsung on aloittanut korttien vaatimien muistipiirien volyymituotannon.

  • Flashilta vaaditaan paljon verkkolaitteissa

    Flash-muisti yleistyy tietoliikennelaitteissa, mutta niissä ratkaisulta vaaditaan paljon enemmän kuin yritys- ja kuluttajalaitteiden tallennuksessa: luotettavuutta, laatua ja datan palautusmahdollisuutta.

  • ”Meitä ei Meltdown vaivaa”

    22-vuotiaan Googlen tietoturvatukijan Jann Hornin viime kesänä Intelin prosessorimanuaaleista löytämä haavoittuvuus tunnetaan nyt nimillä Spectre ja Meltdown. Ongelmat eivät ole läheskään kadonneet, sillä uusia raportteja kuullaan koko ajan. Kaikkia haavoittuvuudet eivät koske.

  • Kvanttiradio toimii paikoissa, missä muut tekniikat pettävät

    National Standards and Technology -instituutin (NIST) tutkijat ovat osoittaneet, että kvanttifysiikka saattaa mahdollistaa viestinnän ja paikkatiedon selvittämisen paikoissa, joissa GPS- ja tavalliset radiot eivät toimi luotettavasti. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sisätilat, vedenalainen maailma ja kaivokset.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
18mreplyretweetfavorite
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
47mreplyretweetfavorite
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template