JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Esimerkki Lohjalta: konepaja voi menestyä

    Teknologiateollisuus ilmaisi viimeksi eilen huolensa alan yritysten heikosta kannattavuudesta. 10 vuodessa alalta on hävinnyt 40 tuhatta työpaikkaa ja 20 miljardia euroa vientituloja. Lohjalaisen konepajan Mecra Oy:n esimerkki osoittaa, että Suomessakin voi pärjätä tuotannossa.

  • Oululainen Tactotek yhteistyöhön materiaalijätin kanssa

    Oululainen rakenteellisen elektroniikan suunnittelija ja valmistaja Tactotek on ryhtynyt yhteistyöhön amerikkalaisen DuPont Electronics and Communications -yrityksen kanssa. Tavoitteena on vallata käynnistymässä olevat rakenteellisen, ruiskuvaletun elektroniikan markkinat.

  • Mikrobeja vähentävä ledivaloputki valmistetaan Kajaanissa

    Suomalainen Led Tailor Innova7ion tuo markkinoille vanhoihin loisteputkivalaisimiin asennettavan ledivaloputken, jonka valolla pystytään vähentämään merkittävästi haitallisia mikrobeja sisätiloissa. Yhtiön on sopinut G4 ANTiBAC AiRTUBE -ledivaloputkien sopimusvalmistuksesta Valtavalo Oy:n Kajaanin tehtaalla.

  • Maailman nopein flash volyymituotantoon

    Samsung kertoo aloittaneen 64-kerroksiseen 3D-rakenteeseen perustuvien V-NAND-piirien volyymituotannon. 256 gigabitin piiri on maailman nopein flash-muisti, joka siirtää dataa prosessorille yhden gigabitin sekuntinopeudella.

  • Ensimmäiset piirit, joiden liitännät muuttuvat

    Belfastin Queen-yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden tavan luoda erittäin ohuita sähköä johtavia rakenteita, jotka voivat mullistaa pienten elektronisien laitteiden perustaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa elektroniset piirit voisivat jatkuvasti rekonfiguroida itsensä suorittamaan erilaisia tehtäviä, eikä vain toteuttaa yhtä ainoaa tehtävää.

  • VTT kehitti tekniikan 3D-transistorien testaamiseen

    VTT on kehittänyt ainutlaatuisia PillarHall-testirakenteita, joiden avulla nopeutetaan kolmiulotteisten pienien ja tehokkaiden sekä vähävirtaisempien ja suorituskykyisempien elektroniikan komponenttien tuloa markkinoille. Hyötyjinä ovat haastavien ohutkalvo- ja muiden valmistusprosessien kehittäjät ja siten koko elektroniikkateollisuuden arvoverkko.

  • Pilottilaitos tuottaa polttoainetta hiilidioksidista

    Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ainutlaatuinen Soletair-pilottilaitos käyttää hiilidioksidia uusiutuvien polttoaineiden ja kemikaalien tuottamiseen. Pilottilaitos on kytketty LUT:n aurinkovoimalaan Lappeenrannassa.

  • Tulevaisuuden tehdasta ohjataan etänä

    Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ovat perustaneet yhteisen digitaalisen tehtaan demon. Siinä valvotaan ja ohjataan etänä yhdestä paikasta organisaatioiden eri toimipisteissä sijaitsevia erilaisia robotteja.

  • Painetut transistorit jopa tehokkaampia näytöissä

    VTT on painanut taipuisille muovialustoille ohutkalvotransistoreita, joiden sähköiset ominaisuudet ja suorituskyky ovat parempia kuin nykyiset nestekidenäytöissä käytetyt ja lasille valmistetut transistorit. Muoville painettujen joustavien elektroniikkapiirien on esitetty soveltuvan taipuisien näyttöjen ohella esimerkiksi älyvaatteisiin tai jopa piilolinssiin, joka voisi samalla mitata verensokeria.

  • Tutkijat kehittivät bionisen ihon roboteille

    Minnesotan yliopiston tutkijat ovat kehittäneet prosessin, jolla voidaan tulostaa kolmiulotteisesti venyviä elektronisia anturirakenteita. Ne voisivat antaa roboteille kyvyn tuntea ympäristöään. Keksintö voisi myös johtaa elektroniikan tulostamiseen ihmisen iholle.

  • Demoja, protoja ja pilotteja nopeammin

    Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu luovat Suomeen laajan tutkimuksen kokonaisuuden. Suomen teollisuudelle aukeaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia allianssista, kun se pääsee hyödyntämään kaikkia tutkimusympäristöjä ja koneita. Infroissa korostuvat automaatio ja robotiikka, 3D-tulostus sekä digitaalinen tuotekehitys.

  • Todellinen nanojohdin: vain yhden atomin paksuinen

    Nanojohtimista on puhuttu pitkään, mutta Cambridgen ja Warwickin yliopistojen tutkijat ovat vieneet idean äärimmilleen. Heidän kehittämänsä nanojohto on vain yhden telluriumatomin paksuinen.

  • Puukonkahva voitti Suomi 100 3D-tulostuskisan

    Viime viikonloppuna järjestettiin toisen kerran 3D-tulostuksen erikoistapahtuma NORDIC3DEXPO Vantaalla. Messujen yhteydessä järjestetyn Suomi 100 3D-tulostuskilpailun voittajatyö oli Antti Korven suunnittelema ja toteuttama 3D-tulostettu puukon kahva.

  • Ruotsalaisinnovaatio tekee polttokennoista edullisempia

    Monen mielestä polttokenno voisi ratkaista tulevaisuuden sähköautojen ongelmat korvaamalla nykyiset akkuratkaisut. Polttokennot ovat kuitenkin kalliita, koska niissä tarvitaan paljon platinaa. Chalmersin teknisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittäneet polttokennon, jossa tarvitaan platinaa vain kymmenesosa nykyisestä.

  • Uusilla työkaluilla eroon kalliista protokehityksestä

    Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtamassa SEMTEC-hankkeessa kehitettiin aiempaa nopeampia, tarkempia ja ketterämpiä laskentatyökaluja ja -menetelmiä. Tämä mahdollistaa kalliin ja aikaa vievän prototyyppivaiheen jättämisen pois sähkömekaanisessa teollisuudessa.

  • Vedestä polttoainetta ruosteen avulla

    Vedyn tuotanto vedestä valon avulla voi ratkaista aurinkoenergian ongelmat, jaksoittaisuuden ja varastoinnin hankaluuden, sitomalla auringon energiaa kemiallisiin sidoksiin. Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Tero-Petri Ruoko tutki veden hajottamisen reaktionopeutta rautaoksidin pinnalla käyttäen hyväkseen ultranopeaa spektroskopiaa.

  • Perovskiittikennoista saadaan kestävämpiä

    Lontoossa sijaitsevan Imperial Collegen tutkijoiden johdolla on paljastettu tarkka mekanismi, joka aiheuttaa perovskiittisten aurinkokennojen heikkenemisen ilman vaikutuksessa. Löydöksen myötä voidaan kehittää paremmin kestäviä perovskiittikennoja.

  • Uusia materiaaleja sähköstaattisesti

    Itävaltalaisen Grazin teknisen korkeakoulun tutkijat kartoittavat radikaalisti uudenlaista lähestymistapaa materiaalien optisten ja sähköisten ominaisuuksien suunnitteluun. Simulaatioiden avulla he pyrkivät manipuloimaan uusien materiaalien sähköisiä ominaisuuksia.

  • Uusi nimi nousi suurten joukkoon

    Gartner on saanut valmiiksi viime vuoden lopullisen listan suurimmista puolijohdetaloista. Intel ja Samsung jatkavat totta kai kärjessä, mutta Broadcom nousi jo viidenneksi suurimmaksi. Yrityskaupan myötä, toki.

  • Biohajoavaa, joustavaa elektroniikkaa

    Stanfordin tutkijoiden kehittämä uusi puolijohde on yhtä joustava kuin iho ja biologisesti hajoava. Sillä voisi olla monipuolista käyttöä lääketieteellisissä ja ympäristötekniikan sovelluksissa. Biohajoava materiaali ei lisäksi kasvattaisi maailmanlaajuisen elektroniikkaromun määrää.

 
 

Tämä on seuraava askel piiritekniikassa: eFPGA

On selvää, että puolijohdealalla keskitytään vihdoin kasvavaan valikoimaan teknologioita, jotka prosessigeometrian kutistamisen sijaan katsovat uusia järjestelmäarkkitehtuureita ja käytettävissä olevan piin parempaa käyttöä uusien piiri- laite- ja kotelointisuunnittelun konseptien kautta. Kun astumme uudelle aikakaudelle, seuraava looginen askel näyttää olevan FPGA-piirin ja prosessorin eli CPU:n yhdistäminen: sulautettu FPGA.

Lue lisää...

CMOS-anturi valtaa konenäön

Vaikka CCD-kuvakennot saattavat edelleen olla välttämättömiä joissakin erikoissovelluksissa, CMOS-pohjaiset kuva-anturit valtaavat konenäkösovelluksia kiihtyvään tahtiin. Ne tuovat teollisuuden kuvannusjärjestelmiin uuden luokan suorituskykyä ja toiminnallisuutta.

Lue lisää...
 
 

ny template