JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Puhelimen tai tietokoneen näppäimistön käyttö on niin arkista puuhaa, että harva tulee ajatelleeksi, miten haastavasta ja hienostuneesta liikkeestä oikeastaan on kysymys. Samalla on yllättävää, että Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jolla painallusten reagointi paranee.

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta on yhdessä ryhmänsä ja eteläkorealaisen KAIST-yliopiston tutkijoiden kanssa tutkinut näppäilyyn vaikuttavia tekijöitä ihmisen toimintaa jäljittelevien simulointien avulla. Tulosten mukaan painallusten rytmittäminen tehostuu jopa 94 prosenttia, kun näppäin aktivoituu ensikosketuksen sijaan vasta, kun tuntoaistimus on vahvimmillaan.

Näppäily vaatii aivoilta useiden haasteiden ratkaisemista. Koska lihasten aktivoitumisessa on aina pieniä epätarkkuuksia, jokainen painallus on hieman erilainen. Painallukset ovat myös hyvin nopeita, lyhimmillään vain 100 millisekunnin mittaisia, mikä tekee liikkeen korjaamisesta painalluksen aikana mahdotonta.

Tutkijoita kiinnostikin, miten aivot mukauttavat toimintaansa äärimmäisen lyhyiden aistihavaintojen perusteella. KAIST-yliopiston professori Byungjoo Leen mukaan aivot oppivat todennäköisyyteen perustuvan mallin, jonka avulla ne voivat ennakoida sopivan motorisen käskyn painallusta varten. Jos painallus epäonnistuu, aivot voivat löytää sille erittäin hyvän vaihtoehdon ja kokeilla sitä.

Simuloinneissa tehdyt havainnot auttavat myös parempien näppäinten suunnittelussa. - Huomasimme, että jos painike aktivoituu sillä hetkellä, kun tuntoaistimus on vahvin, käyttäjän on helpompi rytmittää painalluksiaan, kertoo tutkijatohtori Sunjun Kim.

Hypoteesin testaamiseksi tutkijat kehittivät uuden tekniikan, jolla muutetaan painikkeiden aktivointitapaa. Tekniikkaa kutsutaan impaktiaktivoinniksi (Impact Activation), ja siinä painike aktivoituu ensikosketuksen sijaan vasta, kun näppäinhattu tai sormi osuu pohjaan ja tuntoaistimus on vahvimmillaan.

Käyttäjiä pyydettiin painamaan painiketta samanaikaisesti toistuvan signaalin kanssa. Impaktiaktivoinnilla suoritus oli ajallisesti huomattavasti tarkempi kuin perinteisellä tekniikalla. Nopeassa näppäilyssä tarkkuus oli 94 prosenttia parempi tavanomaisten painikkeiden (Cherry MX -kytkin) aktivointimenetelmään verrattuna ja 37 prosenttia parempi kuin tavallisissa kosketusnäytön näppäimissä, joissa käytetään kapasitiivista kosketusanturia.

Tekniikka voidaan helposti ottaa käyttöön kosketusnäytöissä. Tavallisissa fyysisissä näppäimistöissä ei ole tekniikan vaatimia antureita, mutta sitä voidaan soveltaa erikoistuotteissa. Tekniikka voi parantaa esimerkiksi pelaajien ja musiikinharrastajien suoritusta nopeutta ja rytmiä vaativissa tehtävissä.

Tutkijat käyttivät simulointia myös selittääkseen erilaisten näppäimistöjen eroja. Vaikka käyttäjä saa sekä perinteisestä näppäimestä että kosketusnäytön painikkeesta selkeitä kosketussignaaleja, fyysisen näppäimen antama signaali on selkeämpi ja pidempi. - Näppäintyypit eroavat myös siinä, miten korkealla sormi on alkuasennossa, Lee selittää.

- Kun nostamme sormen kosketusnäytöltä, se nousee joka kerran eri korkeudelle. Siksi sormen painamista ei voida hallita ajallisesti yhtä tarkasti kuin fyysisellä näppäimistöllä, jossa sormet lepäävät näppäinten päällä.

 

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template