JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Seuraavana muutama poiminta yleisimmästä sanastosta. Slangisanoja ei standardissa luonnollisesti ole.

Pistorasia on maallikkojen säännölliseen käyttöön tarkoitettu liitäntätarvike, jonka kosketinholkit ovat rakenteeltaan sellaiset, että ne kytkeytyvät yhteen pistotulpan kosketintappien kanssa ja jossa on liittimet tai liitokset kaapelin kytkemistä varten.

Pistorasiaan työnnettävä ”töpseli” on viralliselta nimeltään pistotulppa: siis maallikkojen säännölliseen käyttöön tarkoitettu liitäntätarvike, jonka kosketintapit ovat rakenteeltaan sellaiset, että ne kytkeytyvät yhteen pistorasian kosketinholkkien kanssa ja joka saa aikaan yhden taipuisan kaapelin sähköisen kytkennän ja mekaanisen kiinnittymisen.

Pistorasialla tarkoitetaan arkikielessä yleensä seinässä olevaa pistorasiaa. Entä mikä se jatkojohdon osa sitten on, johon pistotulppa työnnetään? Sekin on pistorasia, tarkemmin sanottuna jatkopistorasia.

Varsinkin vanhemmissa asunnoissa voi käydä niin, että olohuoneen nurkassa on vain yksi pistorasia, mutta tarve olisi kytkeä siihen sekä kännykän että tietokoneen laturi. Silloin otetaan avuksi haaroitustulppa – eli sovitin, joka pistotulpan tapaan voidaan työntää pistorasiaan ja jossa itsessään on vähintään kaksi pistorasiaa.

Joissain sähkölaitteissa on irrotettava liitäntäjohto – tai siis standardin mukaan kojeliitosjohto. Toinen pää kytketään seinässä olevaan pistorasiaan (tai jatkojohdon jatkopistorasiaan), mutta miksi sitä reikää kutsutaan johon se toinen pää – eli kojepistoke – työnnetään laitteessa? Se on tietenkin kojevastake.

Standardissa on myös termistö ja havainnolliset kuvat valaisimille ja sähköajoneuvoille tarkoitetuista pistokytkimistä, sekä termit ruotsiksi ja englanniksi. Jostain syystä uudistuksessa on jätetty termi pistokytkin määrittelemättä erikseen, vaikka termi esiintyy standardissa yhteensä 14 kertaa sekä yksin että yhdyssanoina. Vuoden 1996 versiossa sen määriteltiin olevan pistorasian ja siihen kytkettävän pistotulpan muodostama kokonaisuus. Samassa standardissa mainitaan myös, että sanalle ei ole olemassa ruotsin- eikä englanninkielistä vastinetta – ehkä se on syy luopumiseen?

Sähköalan standardointijärjestö SESKOn ryhmäpäällikkö Juha Vesa vahvistaa, että nimenomaan tästä on kysymys. - Juuri tuon vuoksi termi jätettiin pois, koska sille ei ole vastinetta ruotsissa eikä englannissa. Lisäksi suuri yleisö tuntee vain pistotulpan ja pistorasian erillisinä sekä ne yhdistettynä, Vesa kertoo.

Vaikka sanastostandardiin jää nyt pieni epäjatkuvuuskohta määritelmän jäädessä pois, termiä ei ole tarkoitus hylätä teknisessä tekstissä, kuten turvallisuusstandardeissa, joissa sitä käytetään yleisesti.

Vesa Linja-aho, lehtori, Metropolia-ammattikorkeakoulu

 
 

Kustomoitu piiri on täydellinen teollisen internetin sovelluksiin

Teollisen internetin tai IIoT:n (Industrial Internet of Things) tarkoitus on hyvin yksinkertainen: tehdä tuotantolaitoksista mahdollisimman tehokkaita optimoimalla kaikki operaatiot, joihin kuuluvat tuotanto, materiaalien hallinta ja ylläpito.

Lue lisää...

Yhdistelmäkenno näkee tarkasti myös pimeässä

Kahta eri teknologiaa yhdistävä IT-EMCCD-kuvakenno näkee tarkasti sekä yön pimeydessä että kirkkaassa päivänvalossa. Laajan dynamiikan ansiosta yhdellä kameralla voidaan siten kuvata tarkasti näkymiä, jotka sisältävät sekä erittäin pimeitä että kirkkaita kohtia.

Lue lisää...
 
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
13hreplyretweetfavorite
ETN_fi The 1st ever official roaming groupcall between Finnish VIRVE and Nodnett of Norway. See https://t.co/WryGLaLGkq @erillisverkot
ETN_fi AI democratizes development, says @adhorn at #hacktalks. See https://t.co/AslQeZYSAV
ETN_fi Robots can´t do backflips, right? https://t.co/KtogoRB25R
ETN_fi Risto Siilasmaa of Nokia: Why you should study AI and Machine Learning and how I did it https://t.co/ifOQ9CtGn0
 
 

ny template