JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassaan yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla seitsemää tutkimushanketta, jotka ratkaisevat ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia kysymyksiä. Tutkijat kehittävät rahoituksella muun muassa työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen, parantavat lääketieteellistä kuvantamista ja etsivät tehokkaampia ratkaisuja veden laadun seurantaan. 

Tutkimusrahoituksen suurimman potin, miljoona euroa, sai Suomen tekoälykeskus FCAI eli Finnish Center for Artificial Intelligence. FCAI kokoaa yhteen suomalaista tekoälytutkimusta, ja sitä vetävät Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT.

Tekoälykeskus rakentaa ohjelmistotyökalupakkia, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten kynnystä tekoälyn soveltamiseen. Vaikka tekoäly on ollut viime aikoina paljon otsikoissa, sen hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään. Tekoälyratkaisuiden kehittämistä hidastaa se, että työhön tarvitaan tällä hetkellä huippuasiantuntijoita ja näistä on maailmanlaajuisesti kova kilpailu.

- Rakennamme ohjelmistotyökaluja, joilla yritys voi itse kehittää tarvitsemansa tekoälyratkaisut niin, ettei heidän tarvitse luoda tekoälyavusteisia ohjelmistotyökaluja itse alusta asti. Eli tekoälyn soveltaminen onnistuu ilman syvällistä tekoälyosaamista. Samalla tavoitteenamme on mahdollistaa tekoälyn ydinteknologian pitäminen suomalaisen teknologiateollisuuden hallussa, hankkeen johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski kuvailee.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen, professori Aki Mikkolanvetämä tutkijaryhmä luo uudenlaista, tekoälyn ja teholaskennan yhdistelmään perustuvaa tapaa ohjata työkoneita ennakoivasti (230 000 euroa). Koneille luodaan ”tietoisuutta”, jonka avulla ne pystyvät ymmärtämään liikkeisiin liittyviä syy-seuraussuhteita, eli toimimaan itsenäisesti muuttuvassakin ympäristössä.   

Oulun yliopiston hankkeessa lääketieteelliseen kuvantamiseen yhdistetään tekoälyä (525 000 euroa) professori Miika Niemisen johdolla. Projektille antaa asiantuntemuksensa myös Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen. Uudella teknologialla voidaan esimerkiksi vähentää potilaan säteilyannoksia röntgenissä.

Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa kehitetään virologian ja lasertekniikan menetelmiä juomaveden laadun seuraamiseen (490 000 euroa). Aiemmin veden mikrobiologista laatua on tarkkailtu viljelymenetelmillä, joiden ongelmana on niiden hitaus. Usein sairastapaukset ovatkin ensimmäinen merkki juomaveden likaantumisesta.

Itä-Suomen yliopiston 3D-tulostusta hyödyntävä, professori Jyrki Saarisen vetämä tutkimus mahdollistaa aiempaa monimutkaisempien optisten ja optoelektronisten toimintojen toteuttamisen pienemmässä tilassa. Tämä näkyy optisten laitteiden pienemmässä koossa, kevyemmässä painossa ja halvemmassa hinnassa (380 000 euroa).

Kolmesta Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusryhmästä koostuva, professori Pasi Kallion vetämä ryhmä kehittää uutta, automaattisen mittauksen menetelmää kuitulujitettujen komposiittien tutkimukseen yhdistämällä mikrorobotiikan, numeerisen mallinnuksen ja materiaalitieteen osaamisen (460 000 euroa).

Aalto-yliopistossa professoreiden Katja Hölttä-Otto ja Mikko Sams työryhmä tutkii, kuinka empatia tuodaan osaksi teknologian kehittämistä. Tavoitteena on lisätä suunnittelijoiden ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeista ja käyttäytymisestä niin, että syntyvä tuote tai palvelu todella vastaa ihmisten tarpeisiin (200 000 euroa).

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Mitä IoT-rauta vaatii?

Pärjätäkseen IoT-markinoilla laitevalmistajien täytyy oppia innovoimaan nopeammin. IoT-sovelluksien kirjo on loppumaton ja menestyvät yritykset antavat kehittäjilleen mahdollisuuden jatkuvasti tunnistaa ja toteuttaa uusia ja yhä hyödyllisempiä tapoja valjastaa käyttöön antureita, monitoroida erityyppistä dataa ja ohjata laitteiden ekosysteemejä.

Lue lisää...
 
ETN_fi Viranomaisverkko Virveen tulee mobiililaajakaista ensi vuonna. Kumppanioperaattorikin selviää kilpailutuksessa v. 2… https://t.co/TtNorpIQy2
ETN_fi Ensimmäinen AVR-pohjainen Arduino-kortti. Lisätietoja Mouserilta. https://t.co/7yazvkOkV1
ETN_fi Nokialle 2+ mrd euron sopimukset kiinalaisoperaattorien kanssa. https://t.co/LJ6OPq0kb7
ETN_fi Mercedes voittaa jatkossa F1- ja sähköformulakisoja On Semin tehonhallintatekniikalla. VB77 for WDC in 2019! https://t.co/EjpdlTQwop
ETN_fi Beneq's transparent Lumineq matrix displays just got a lot bigger. See https://t.co/FDvZwrVGId
 
 

ny template