JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Kvanttitekniikkaan perustuva internet lupaa täysin turvallisen viestinnän. Mutta kvanttibittien eli kubittien käyttö informaation siirtämiseen edellyttää radikaalisti uutta tekniikkaa - kvanttimuistia. Tällainen atomien kokoluokan laite tarvitaan tallentamaan kvantti-informaatio ja muuntamaan se valoksi lähetettäväksi verkon yli.

Vaikein haaste tälle visiolle on se, että kubitit ovat erittäin herkkiä ympäristölleen. Jopa viereisten atomien värähtelyt voivat häiritä niiden kykyä muistaa informaationsa. Toistaiseksi tutkijat ovat tukeutuneet erittäin alhaisiin lämpötiloihin vaientaakseen värinät, mutta suurissa kvanttiverkoissa tällaisten kylmyyksien saavuttaminen on kohtuuttoman kallista.

Nyt Harvard John A. Paulsonin teknillisen korkeakoulun (SEAS) ja Cambridgen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet kvanttimuistiratkaisun, joka on yhtä yksinkertainen kuin kitaran virittäminen. Tutkijat suunnittelivat timanttirakenteita, jotka voivat vaimentaa kubitin ympäristöä ja parantaa muistia kymmenistä useisiin satoihin nanosekunteihin, mikä on riittävä aika tehdä monia toimintoja kvanttipiirissä.

Timanttien epäpuhtaudet ovat nousseet lupaaviksi solmuiksi kvanttiverkostoille. Eräs tyyppi, jota kutsutaan piivakanssien värikeskuksiksi, ovat vahvoja kubitteja. Värikeskuksen loukussa oleva elektroni toimii muistibittinä ja voi emittoida yksittäisiä punaisen valon fotoneja, jotka vuorostaan toimisivat kvanttiyhteyksien pitkän matkan informaation kantajina. Mutta kun lähiatomit timanttikiteessä värähtelevät satunnaisesti elektroni unohtaa nopeasti kvantti-informaationsa.

Muistin parantamiseksi tällaisessa ympäristössä tutkijat muokkasivat värikeskuksen sisältävän timanttikiteen ohueksi ja noin yhden mikronin leveäksi nauhaksi ja palkiksi elektrodeineen. Jännitteen avulla timanttipalkki taipuu ja venyy ja siten kasvattaa värähtelytaajuutta, jolle elektroni on herkkä.

- Luomalla jännitystä nauhaan kasvatamme värähtelyjen energiaskaalaa, jolle elektroni on herkkä, joten se voi tuntea vain hyvin suuria energiavärähtelyjä, toteaa jatko-opiskelija Shurun Meesala. - Tämä prosessi muuntaa ympäröivän värähtelyn kiteessä epäolennaiseksi taustakohinaksi, jolloin vakanssissa oleva elektroni pystyy pitämään informaatiota satoja nanosekunteja, mikä voi olla todella pitkä aika kvanttitasolla.

Seuraavaksi tutkijat toivovat voivansa laajentavan kubitin muistia millisekunneiksi, mikä mahdollistaisi satoja tuhansia operaatioita ja pitkän matkan kvanttiviestintää.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 29.5.2018

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template