JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Tekniikan akatemian säätiö palkitsi eilen tohtori Tuomo Suntolan miljoonan euron arvoisella Millennium-tiedepalkinnolla. Palkinto meni ilman muuta oikeaan osoitteeseen, sillä Suntolan kehittämä ALD-atomikerroskasvatus on uraauurtava innovaatio, joka on mahdollistanut nykyiset tietokoneiden prosessorit ja älypuhelimet. Moni ei tiedä, että Suntolan keksintö sai alkunsa teollisuuden instrumenttinäyttöjen kehityksestä.

Palkinnon ojentanut Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että ALD-tekniikka heijastaa suomalaista ajattelutapaa, jonka mukaan teknologisia haasteita voidaan aina ratkaista. – Keksintönne on muuttanut ihmisten elämää. Olen vaikuttunut ja ylpeä työstänne, presidentti kehui.

Suntola itse sanoi ottavansa palkinnon vastaan hyvin ylpeänä. – Olen iloinen, että palkintolautakunta katsoo ALD-tekniikan palkinnon arvoiseksi. Itse katson, että kunnia tästä kuuluu kaikille kollegoille, suomalaisille korkeakouluille ja yrityksille. Kiitän tuhansia ja kymmeniä tuhansia suunnittelijoita, jotka ovat tehneet ALD:stä niin merkittävän tekniikan tänä päivänä.

Tätä ei Suntolan mukaan olisi koskaan voinut arvata, kun tekniikkaa kehitettiin 1970-luvun alussa Instrumentariumin laboratoriossa. Vuonna 2004 hän kertoi haastattelussa, että kaikki lähti liikkeelle tarpeesta kehittää laadukkaita ja ohuita instrumenttinäyttöjä. Tutkimuksen jälkeen näyttötekniikaksi valittiin elektroluminenssi eli EL. Varsin nopeasti kävi ilmi, että niiden kehitys vaati fiksumman ohutkalvotekniikan kehitystä kuin mitä sillä hetkellä oli tarjolla.

Ohutkalvoista Suntolalla oli aiempaa kokemusta esimerkiksi Vaisalan ohutkalvokosteusanturien kehityksestä. Suntolan mukaan kyse oli teoreettisesta tutkimusprojektista, jossa järjestäytyneen materiaalin rakentamiseen tehdään järjestäytyneet kasvuolosuhteet. Tähän kiteytyi ALD-kasvatuksen idea.

Suntolan mukaan idea demonstroitiin syyskuussa 1974, jolloin tehtiin ensimmäinen ALE-kasvatus (atomic layer epitaxy). Heti ensimmäinen demo osoitti, että idea kasvattaa ohutkalvoa atomikerros kerrallaan toimi. Sen jälkeen kesti kauan aikaa osoittaa, miten ALD-kasvatus onnistuu käytännössä. Parin vuoden työn aikana kävi ilmi, ettei tällainen menetelmä oikein sopinut pienen instrumenttifirman toimintaan ja siksi haettiinkin partneriksi elektroniikka-alalta kasvua etsiä yritys. Sellainen oli Lohja Oy.

Suntolan mukaan yllättävää oli se, että heti ensimmäinen ALE-kasvuyritys onnistui. Tämä on fysiikassa poikkeuksellista, mutta osoitti että teoria oli laskettu oikein. – Olin odottanut, että kasvatuksessa syntyisi yksi atomikerros, mutta siinä syntyikin kolmasosa atomikerrosta. Siihen löytyi myöhemmin selvä syy, mutta se oli ainoa asia, mitä siinä ensimmäisessä demossa ihmettelin, Suntola kertoi vuonna 2004.

Ensimmäinen kasvatus tehtiin 2,5 x 5 sentin lasipalalle. Siitä kaikki alkoi. Loppu on niin sanotusti historiaa ja 43 vuotta myöhemmin Suntolan keksintö sai arvoisensa tunnustuksen. Suntolasta tuli samalla toinen suomalainen Millennium-palkittu palkinnon kahdeksanvuotisen historian aikana. Ensimmäinen oli Linuxin kehittäjä Linus Torvalds. Hän sai palkinnon vuonna 2012.

 

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

UPS on tärkeä osa datan tallennusta

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Lue lisää...
 
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
 
 

ny template