JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Sovelluksen kehittäminen ei aina vaadi tuhansien virhealttiiden koodirivien vääntämistä. MATLABin ja Simulinkin avulla voidaan kehittää vaikkapa älypuhelimeen sovellus ilman, että koodaa yhtäkään riviä C- ja java-koodia, esittu Mathworksin vanhempi sovellusinsinööri Antti Löytynoja ETN:n järjestämässä Embedded Conference Finlandissa viime viikolla.

Löytynoja esitteli itse kehittämäänsä sovellusta, joka tulkitsi älypuhelimen liikeantureiden perusteella esimerkiksi, käveleekö käyttäjä vai istuuko hän. – Tein tämän täysin MATLABilla ja Simulinkillä. Enkä minä ole mikään Android-kehittäjä ja silti tein tekoälyä hyödyntävän sovelluksen Android-älypuhelimeeni, Löytynoja esitteli.

Sovellus ottaa anturien dataa, tekee sen pojalta päätelmiä ja lähettää dataa pilveen, jossa kootaan tilastoa käyttäjän toiminnoista erilliselle webbisivulle. - Tämä kaikki ilman C- tai C++-koodia, graafisella Simulink-mallilla.

Mallissa anturien dataa syötetään MATLAB-toiminnoille ja tämän perusteella arvioidaan käyttäjän toimintaa, näytetään toimintaa kuvaava kuva ruudulla ja syötetään pilveen. Tämä on tietysti mielenkiintoinen viritys, mutta ennen kaikkea se kuvaa muutosta vaativassa, koneoppimista hyödyntävässä sulautetussa ohjelmoinnissa. Se mikä ennen vaati raskasta koodia, onnistuu nyt graafisessa ympäristössä vetämällä, pudottamalla ja kuvailemalla. Ja sovelluksen siirto raudalle onnistuu yhtä nappia painamalla.

Motivaatio tähän muutokseen tulee IoT-kehityksestä. Lähivuosina verkkoon on kytketty 20-50 miljardia laitetta, jotka tuottavat valtavan märän dataa, eikä sitä kaikkea voi prosessoida datakeskuksissa. – Päätelaitteiden tai verkon reunalla olevien edge-laitteiden tulee kyetä prosessoimaan tätä dataa ja tehdä ennusteita sen perusteella itse, Löytynoja perusteli.

Tämä tuo mukanaan monia haasteita. – Miten kehittäjät, joilla ei ole ymmärrystä datatieteestä, voivat kehittää ennustavia malleja laitteisiin, Löytynoja kysyi. Toinen haaste liittyy algoritmien siirtämiseen edge-laitteisiin. Kuinka se onnistuu, jos ei ole sulautettujen laitteiden suunnittelija?

Lisäksi ongelmia muodostaa IoT-järjestelmän kehittäminen, jos ei omaa mitään taitoja pilviohjelmoinnista. Ja jos käytössä on jo analytiikkaa, miten se integroidaan nykyisin it-järjestelmiin. Näihin kysymyksiin Löytynoja vastaa ECF-esityksessään, joka on katsottavissa tapahtuman Youtube-kanavalla.

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

IoT-suunnittelusta demokraattisempaa – avoimen koodin korteilla ja yhteisöjen tuella

Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.

Lue lisää...
 
ETN_fi Langaton anturi kertoo betonin kosteuden https://t.co/QF085IazLJ @MatoEngineering @japikas @FinnBuild
ETN_fi Phoenix Contact ostaa kaksi saksalaista yritystä: SKS Kontakttechnik keskittyy sähkömekaniikkaan, Pulsotronic GmbH… https://t.co/AfQDWxGQ6x
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
 
 

ny template