JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Fotoniikka ja CMOS-valmistus ovat löytämässä yhteisiä säveliä ja siten tehostavat elektroniikkaa. MIT:stä irrotettu Ayar Labs on kehittänyt siruja, jotka siirtävät dataa valon avulla mutta prosessoivat laskentaa elektronisesti. Uudenlainen rakenne yhdistää nopean ja tehokkaan optisen tiedonsiirron perinteisen tietokonepiirin laskentaprosessiin.

Ayar Labsin mukaan sirut voivat vähentää energiankulutusta noin 95 prosentilla sirujen välisessä viestinnässä ja kasvattaa kaistanleveyttä kymmenkertaiseksi vastaaviin kuparipohjaisiin versioihin nähden. Massiivisissa datakeskuksissa sirut voisivat vähentää kokonaisenergiakulutusta 30-50 prosenttia, sanoo toimitusjohtaja Ayarin Alex Wright-Gladstein.

Joulukuussa Ayar sopi GlobalFoundriesin kanssa tuottavansa ensimmäisen tuotteensa, optisen Brilliant I/O-järjestelmän, markkinoille ensi vuonna.

Nykyinen mikropiiritekniikka ei sellaisenaan oikein sovi optiikkaan mutta CMOS-prosessin perusteellisten muutosten välttämiseksi Ayarin kehittäneet tutkijat keskittyivät uudenlaisiin miniatyrisoitujen optisten komponentteihin ja "hakkeroivat" perinteisen piisuunnittelun menetelmiä tavalla joka mahdollisti piirisuunnitelman sisältävän optiikkaa tiukemmin konfiguroituna kuin milloinkaan aiemmin mikropiirien rakenteissa.

Heprean yliopiston (HU) fyysikko Uriel Levy tiiminsä kanssa ovat luoneet puolestaan teknologiaa, jonka avulla tietokoneet ja optiset viestintäpiirit voivat toimia sata kertaa nopeammilla eli terahertsien nopeuksilla.

Terahertsisen mikrosirun luomisen kaksi suurta haastetta ovat ylikuumeneminen ja skaalautuvuus. Flash-muistitekniikasta tuttua MONOS-rakennetta (Metal-Oxide-Nitride-Oxide-Silicon) käyttäen Levy ja hänen ryhmänsä ovat kehittäneet uudenlaisen integroidun piirirakenteen.

Nykyiset piiritason fotoniikkarakenteet, esimerkiksi mikroresonaattorit ovat oleellisia osia piifotoniikassa. Kuitenkin niiden ominaisuudet vaihtelevat liiaksi valmistuksen varianssien vuoksi. Integroimalla MONOS-rakenteita piifotoniikan piireihin voidaan tämä hankaluus voittaa, kun esimerkiksi resonaattoreiden sähköinen jälkikäteinen virittely tulee mahdolliseksi.

MONOS-rakennetta käytetään ansoittamaan varauksia ohuessa piinitridikerroksessa, joka sijaitsee piikerroksen läheisyydessä. Tämä mahdollistaa varauksen kertymisen piihin ja siten muokaten optisen tilan indeksiä ja siten resonanssitaajuutta.

Tämä lähestymistapa mahdollistaa fotonisten rakenteiden, kuten resonaattoreiden ja interferometrien tehokkaan hyödyntämisen sirutason piifotoniikan ja elektro-optiikan järjestelmissä, jotka ulottuvat suodattimista, kytkimistä ja modulaattoreista antureihin ja jopa lasereihin.

Laajimmillaan onnistuessaan tekniikka mahdollistaa nykyisten 8-16 gigahertsisten tietokoneiden toimimisen tulevaisuudessa terahertsien nopeuksilla.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 16.4.2018

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template