JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Puhelimen tai tietokoneen näppäimistön käyttö on niin arkista puuhaa, että harva tulee ajatelleeksi, miten haastavasta ja hienostuneesta liikkeestä oikeastaan on kysymys. Samalla on yllättävää, että Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jolla painallusten reagointi paranee.

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta on yhdessä ryhmänsä ja eteläkorealaisen KAIST-yliopiston tutkijoiden kanssa tutkinut näppäilyyn vaikuttavia tekijöitä ihmisen toimintaa jäljittelevien simulointien avulla. Tulosten mukaan painallusten rytmittäminen tehostuu jopa 94 prosenttia, kun näppäin aktivoituu ensikosketuksen sijaan vasta, kun tuntoaistimus on vahvimmillaan.

Näppäily vaatii aivoilta useiden haasteiden ratkaisemista. Koska lihasten aktivoitumisessa on aina pieniä epätarkkuuksia, jokainen painallus on hieman erilainen. Painallukset ovat myös hyvin nopeita, lyhimmillään vain 100 millisekunnin mittaisia, mikä tekee liikkeen korjaamisesta painalluksen aikana mahdotonta.

Tutkijoita kiinnostikin, miten aivot mukauttavat toimintaansa äärimmäisen lyhyiden aistihavaintojen perusteella. KAIST-yliopiston professori Byungjoo Leen mukaan aivot oppivat todennäköisyyteen perustuvan mallin, jonka avulla ne voivat ennakoida sopivan motorisen käskyn painallusta varten. Jos painallus epäonnistuu, aivot voivat löytää sille erittäin hyvän vaihtoehdon ja kokeilla sitä.

Simuloinneissa tehdyt havainnot auttavat myös parempien näppäinten suunnittelussa. - Huomasimme, että jos painike aktivoituu sillä hetkellä, kun tuntoaistimus on vahvin, käyttäjän on helpompi rytmittää painalluksiaan, kertoo tutkijatohtori Sunjun Kim.

Hypoteesin testaamiseksi tutkijat kehittivät uuden tekniikan, jolla muutetaan painikkeiden aktivointitapaa. Tekniikkaa kutsutaan impaktiaktivoinniksi (Impact Activation), ja siinä painike aktivoituu ensikosketuksen sijaan vasta, kun näppäinhattu tai sormi osuu pohjaan ja tuntoaistimus on vahvimmillaan.

Käyttäjiä pyydettiin painamaan painiketta samanaikaisesti toistuvan signaalin kanssa. Impaktiaktivoinnilla suoritus oli ajallisesti huomattavasti tarkempi kuin perinteisellä tekniikalla. Nopeassa näppäilyssä tarkkuus oli 94 prosenttia parempi tavanomaisten painikkeiden (Cherry MX -kytkin) aktivointimenetelmään verrattuna ja 37 prosenttia parempi kuin tavallisissa kosketusnäytön näppäimissä, joissa käytetään kapasitiivista kosketusanturia.

Tekniikka voidaan helposti ottaa käyttöön kosketusnäytöissä. Tavallisissa fyysisissä näppäimistöissä ei ole tekniikan vaatimia antureita, mutta sitä voidaan soveltaa erikoistuotteissa. Tekniikka voi parantaa esimerkiksi pelaajien ja musiikinharrastajien suoritusta nopeutta ja rytmiä vaativissa tehtävissä.

Tutkijat käyttivät simulointia myös selittääkseen erilaisten näppäimistöjen eroja. Vaikka käyttäjä saa sekä perinteisestä näppäimestä että kosketusnäytön painikkeesta selkeitä kosketussignaaleja, fyysisen näppäimen antama signaali on selkeämpi ja pidempi. - Näppäintyypit eroavat myös siinä, miten korkealla sormi on alkuasennossa, Lee selittää.

- Kun nostamme sormen kosketusnäytöltä, se nousee joka kerran eri korkeudelle. Siksi sormen painamista ei voida hallita ajallisesti yhtä tarkasti kuin fyysisellä näppäimistöllä, jossa sormet lepäävät näppäinten päällä.

 

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

IoT-suunnittelusta demokraattisempaa – avoimen koodin korteilla ja yhteisöjen tuella

Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.

Lue lisää...
 
ETN_fi Langaton anturi kertoo betonin kosteuden https://t.co/QF085IazLJ @MatoEngineering @japikas @FinnBuild
ETN_fi Phoenix Contact ostaa kaksi saksalaista yritystä: SKS Kontakttechnik keskittyy sähkömekaniikkaan, Pulsotronic GmbH… https://t.co/AfQDWxGQ6x
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
 
 

ny template