JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Purduen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka selventää orgaanisten aurinkokennojen tapaa luoda varausta. Sähkövirran tuottamisessa orgaanisissa ja nanorakenteisissa heterorajapinnoissa varaussiirron eksitoneilla on tärkeä rooli mutta se, miten ne rajapinnoissa siirtyvät on heikosti ymmärretty. Sähkövirran luomiseksi eksitonit on saatava purettua ja yleensä se vaatii rakenteellisen rajapinnan.

- Huomasimme, että tällainen elektroniaukko-rajapinta ei ole mikään yksittäinen staattinen tila. Elektroni ja aukko voivat olla kaukana toisistaan tai lähellä toisiaan, ja mitä kauempana ne toisistaan ovat, sitä todennäköisemmin ne erottuvat, toteaa tutkimusta vetänyt kemian professori Libai Huang.

- Kun ne ovat kaukana toisistaan, ne ovat todella hyvin liikkuvia ja ne voivat liikkua melko nopeasti. Mielestämme tällainen nopea liike positiivisen ja negatiivisen varauksen välillä on se, mikä ajaa erottumista näissä rajapinnoissa.

Jos tiedetään, miten eksitonit erottautyvat, voidaan suunnitella paremmin uusia rajapintoja orgaanisille aurinkokennoille. Huangin mukaan se voi myös tarkoittaa, että on materiaaleja, joita ei ole vielä edes käytetty aurinkokennojen rakentamiseen.

Michiganin yliopiston tutkijat ovat puolestaan löytäneet keinon saada elektronit kulkemaan paljon pidemmälle kuin aiemmin ajateltiin mahdollisiksi materiaaleissa, joita käytetään orgaanisissa aurinkokennoissa ja puolijohteissa.

Orgaanisilla materiaaleilla on huono sähkön johtavuus, mutta nyt tutkijat osoittivat, että ohuen fullereenikerroksen avulla elektronit voivat kulkea jopa useita senttimetrejä siitä pisteestä, jossa ne isketään fotonilla liikkeelle. Kyse on dramaattisesta parannuksesta, sillä nykyisissä orgaanisissa kennoissa elektronit voivat kulkea vain muutama sata nanometriä tai vähemmän.

Käytännössä esimerkiksi orgaanisissa aurinkokennoissa laajemmin liikkuvat elektronit voidaan kerätä kauempana niiden alkupisteestä, jolloin keruuelektroditkin voivat olla etäämpänä toisistaan ja siten pimentäen vähemmän keruualaa.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 22.1.2018

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

UPS on tärkeä osa datan tallennusta

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Lue lisää...
 
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
ETN_fi LTE-broadcast sopii autojen V2X-yhteyksiin. https://t.co/F8IgZpVhis
 
 

ny template