JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Purduen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka selventää orgaanisten aurinkokennojen tapaa luoda varausta. Sähkövirran tuottamisessa orgaanisissa ja nanorakenteisissa heterorajapinnoissa varaussiirron eksitoneilla on tärkeä rooli mutta se, miten ne rajapinnoissa siirtyvät on heikosti ymmärretty. Sähkövirran luomiseksi eksitonit on saatava purettua ja yleensä se vaatii rakenteellisen rajapinnan.

- Huomasimme, että tällainen elektroniaukko-rajapinta ei ole mikään yksittäinen staattinen tila. Elektroni ja aukko voivat olla kaukana toisistaan tai lähellä toisiaan, ja mitä kauempana ne toisistaan ovat, sitä todennäköisemmin ne erottuvat, toteaa tutkimusta vetänyt kemian professori Libai Huang.

- Kun ne ovat kaukana toisistaan, ne ovat todella hyvin liikkuvia ja ne voivat liikkua melko nopeasti. Mielestämme tällainen nopea liike positiivisen ja negatiivisen varauksen välillä on se, mikä ajaa erottumista näissä rajapinnoissa.

Jos tiedetään, miten eksitonit erottautyvat, voidaan suunnitella paremmin uusia rajapintoja orgaanisille aurinkokennoille. Huangin mukaan se voi myös tarkoittaa, että on materiaaleja, joita ei ole vielä edes käytetty aurinkokennojen rakentamiseen.

Michiganin yliopiston tutkijat ovat puolestaan löytäneet keinon saada elektronit kulkemaan paljon pidemmälle kuin aiemmin ajateltiin mahdollisiksi materiaaleissa, joita käytetään orgaanisissa aurinkokennoissa ja puolijohteissa.

Orgaanisilla materiaaleilla on huono sähkön johtavuus, mutta nyt tutkijat osoittivat, että ohuen fullereenikerroksen avulla elektronit voivat kulkea jopa useita senttimetrejä siitä pisteestä, jossa ne isketään fotonilla liikkeelle. Kyse on dramaattisesta parannuksesta, sillä nykyisissä orgaanisissa kennoissa elektronit voivat kulkea vain muutama sata nanometriä tai vähemmän.

Käytännössä esimerkiksi orgaanisissa aurinkokennoissa laajemmin liikkuvat elektronit voidaan kerätä kauempana niiden alkupisteestä, jolloin keruuelektroditkin voivat olla etäämpänä toisistaan ja siten pimentäen vähemmän keruualaa.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 22.1.2018

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Mitä IoT-rauta vaatii?

Pärjätäkseen IoT-markinoilla laitevalmistajien täytyy oppia innovoimaan nopeammin. IoT-sovelluksien kirjo on loppumaton ja menestyvät yritykset antavat kehittäjilleen mahdollisuuden jatkuvasti tunnistaa ja toteuttaa uusia ja yhä hyödyllisempiä tapoja valjastaa käyttöön antureita, monitoroida erityyppistä dataa ja ohjata laitteiden ekosysteemejä.

Lue lisää...
 
ETN_fi Viranomaisverkko Virveen tulee mobiililaajakaista ensi vuonna. Kumppanioperaattorikin selviää kilpailutuksessa v. 2… https://t.co/TtNorpIQy2
ETN_fi Ensimmäinen AVR-pohjainen Arduino-kortti. Lisätietoja Mouserilta. https://t.co/7yazvkOkV1
ETN_fi Nokialle 2+ mrd euron sopimukset kiinalaisoperaattorien kanssa. https://t.co/LJ6OPq0kb7
ETN_fi Mercedes voittaa jatkossa F1- ja sähköformulakisoja On Semin tehonhallintatekniikalla. VB77 for WDC in 2019! https://t.co/EjpdlTQwop
ETN_fi Beneq's transparent Lumineq matrix displays just got a lot bigger. See https://t.co/FDvZwrVGId
 
 

ny template