JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Columbia Engineeringin tutkijat ovat tehneet merkittävän läpimurron fysiikassa ja materiaalitieteessä. Yhteistyössä Princetonin ja Purduen yliopistojen ja Istituto Italiano di Tecnologian kollegoiden kanssa tutkijat ovat kehittäneet keinotekoista grafeenia luomalla ensimmäistä kertaa grafeenin elektronisen rakenteen puolijohteeseen.

- Tämä virstanpylväs määrittelee uuden huippuluokan kondensoituneen aineen tieteessä ja nanovalmistuksessa. Vaikka keinotekoista grafeenia on esitelty muissa järjestelmissä, kuten optisissa, molekyylisissä ja fotonisissa hiloissa, näillä alustoilla ei ole puolijohdeteknologian tarjoamaa monipuolisuutta ja mahdollisuuksia, kertoo Columbia Engineeringin fysiikan professori Aron Pinczuk.

Puolijohteen keinotekoiset grafeenirakenteet voivat olla kiinnostavia alustoja tutkittaessa uudenlaisia elektronisia transistoreita, joilla on ylivoimaisia ominaisuuksia ja niistä voi kenties löytyä uusia tapoja datan säilyttämiseen eksoottisissa kvanttimekaanisissa tiloissa.

Luonnollisella grafeenilla on vain yhdenlainen atomijärjestely: atomien asemat grafeenihilassa ovat kiinteät, joten kaikki kokeet sijoittuvat näihin rajoitteisiin. Keinotekoisessa grafeenissa hila voidaan suunnitella laajaan valikoimaan välimatkoja ja kokoonpanoja, mikä tekee siitä kiinnostavan viritelmän tutkijoille, koska sillä on monipuolisempia ominaisuuksia kuin luonnollisella materiaalilla.

Keinotekoisen grafeenin kehittämiseen käytettiin tavanomaisen sirutekniikan työkaluja. Galliumarsenidiin luotiin kerrostettu kaksiulotteinen rakenne, jossa elektronit voivat liikkua vain hyvin kapealla kerroksella. Nanolitografian avulla luotiin kuusikulmaisten hilapaikkojen kuviointi, joissa elektronit rajoittuivat sivusuunnassa.

Asettamalla nämä tavallaan "keinotekoiset atomit" riittävän lähellä toisiaan (n. 50 nanometrin etäisyydelle), ne voisivat vuorovaikuttaa kvanttimekaanisesti, samaan tapaan kuin atomit jakavat elektronejansa kiinteissä aineissa.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 18.12.2017

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
24mreplyretweetfavorite
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
54mreplyretweetfavorite
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template