JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Perinteisessä datantallennuksessa itse media on viime vuosina tullut jatkuvasti tiheämmäksi. Nyt ollaan pian kuitenkin kutistamisen äärirajoilla jo kvanttimekaanisista syistä. Saksalaisessa Kielin yliopistossa on kehitetty tekniikka, jolla kiintolevyn tallennustiheys saadaan kasvatettua sata kertaa nykyistä tiheämmäksi.

Ratkaisu perustuu pyöriviin molekyyleihin, joihin voidaan tallentaa informaatiota niiden magneettisen tilan perusteella. Nämä molekyylit pitää pystyä sijoittamaan pinnalle ilman, että niiden kyky varastoida informaatiota vaurioituu.

Kielissä tämä on nyt onnistunut. Lisäksi tutkijat onnistuivat käsittelemään molekyylejä niin, että niiden tallennuskapasiteettia voitiin kasvattaa. Tämä tarkoittaa, että perinteisen kiintolevyn tallennuskapasiteetti voitaisiin kasvattaa satakertaiseksi.

Käytännössä saisimme esimerkiksi teratavun kiintolevyjä, jotka olisivat merkittävästi nykyistä pienempiä. Nykylevyjen kapasiteetti voitaisiin tekniikalla puristaa sadasosaan, mutta se ei taida käytännössä olla paras ratkaisu.

Tällä hetkellä yksi bitti vaatii kiintolevyllä noin 10 x 10 nanometrin kokoisen tilan. Kielin tutkijoiden mukaan tämä on edelleen liian isoa komponenttien miniatyrisoimista varten. Toisaalta bittiä ei voida nykytekniikalla puristaa enää juuri pienempään tilaan.

Avuksi tulee bitin tallentaminen yhteen molekyyliin, jonka koko on yksi neliönanometri. Tämä on sata kertaa nykyistä tiheämpää tallennusta. Molekyyli kuvaa korkeaa ja matalaa magneettista tilaa. Sen lisäksi sen liitosta alustaan voidaan muuttaa kääntämällä sitä 45 astetta. Tämä tarkoittaa kolmea loogista tilaa: 0, 1 ja 2. Bitti muuttuisi tritiksi.

Kemistien avulla onnistuttiin luomaan molekyyli ja löytämään alusta, johon se voi kiinnittyä. Tämä piti lisäksi pystyä tekemään niin, ettei molekyylin kytkentäkyky katoa. Tritin informaatio – looginen tila – voitiin kirjoittaa ja lukea sähkövirran avulla.

Tekniikan kaupallistuminen vaatii toki vielä vuosien tutkimuksen ja kehitystyön.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
27mreplyretweetfavorite
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
56mreplyretweetfavorite
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template