JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Perinteisessä datantallennuksessa itse media on viime vuosina tullut jatkuvasti tiheämmäksi. Nyt ollaan pian kuitenkin kutistamisen äärirajoilla jo kvanttimekaanisista syistä. Saksalaisessa Kielin yliopistossa on kehitetty tekniikka, jolla kiintolevyn tallennustiheys saadaan kasvatettua sata kertaa nykyistä tiheämmäksi.

Ratkaisu perustuu pyöriviin molekyyleihin, joihin voidaan tallentaa informaatiota niiden magneettisen tilan perusteella. Nämä molekyylit pitää pystyä sijoittamaan pinnalle ilman, että niiden kyky varastoida informaatiota vaurioituu.

Kielissä tämä on nyt onnistunut. Lisäksi tutkijat onnistuivat käsittelemään molekyylejä niin, että niiden tallennuskapasiteettia voitiin kasvattaa. Tämä tarkoittaa, että perinteisen kiintolevyn tallennuskapasiteetti voitaisiin kasvattaa satakertaiseksi.

Käytännössä saisimme esimerkiksi teratavun kiintolevyjä, jotka olisivat merkittävästi nykyistä pienempiä. Nykylevyjen kapasiteetti voitaisiin tekniikalla puristaa sadasosaan, mutta se ei taida käytännössä olla paras ratkaisu.

Tällä hetkellä yksi bitti vaatii kiintolevyllä noin 10 x 10 nanometrin kokoisen tilan. Kielin tutkijoiden mukaan tämä on edelleen liian isoa komponenttien miniatyrisoimista varten. Toisaalta bittiä ei voida nykytekniikalla puristaa enää juuri pienempään tilaan.

Avuksi tulee bitin tallentaminen yhteen molekyyliin, jonka koko on yksi neliönanometri. Tämä on sata kertaa nykyistä tiheämpää tallennusta. Molekyyli kuvaa korkeaa ja matalaa magneettista tilaa. Sen lisäksi sen liitosta alustaan voidaan muuttaa kääntämällä sitä 45 astetta. Tämä tarkoittaa kolmea loogista tilaa: 0, 1 ja 2. Bitti muuttuisi tritiksi.

Kemistien avulla onnistuttiin luomaan molekyyli ja löytämään alusta, johon se voi kiinnittyä. Tämä piti lisäksi pystyä tekemään niin, ettei molekyylin kytkentäkyky katoa. Tritin informaatio – looginen tila – voitiin kirjoittaa ja lukea sähkövirran avulla.

Tekniikan kaupallistuminen vaatii toki vielä vuosien tutkimuksen ja kehitystyön.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

Räätälöity piiri on usein käytännöllisin

Räätälöidyn tai kustomoidun piirin suunnitteluun liittyy useita sitkeitä myyttejä ja pelkoja, jotka lähes kaikki ovat perusteettomia. Lisäksi tämän suunnittelumenetelmän monia etuja ei ymmärretä kovin hyvin. Tässä artikkelissa perustellaan, miksi sinun pitäisi pohtia räätälöidyn piirin rakentamista myös pienen volyymin projekteissa.

Lue lisää...
 
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
14hreplyretweetfavorite
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
ETN_fi LTE-broadcast sopii autojen V2X-yhteyksiin. https://t.co/F8IgZpVhis
 
 

ny template