JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Princetonin yliopiston, Georgia Institute of Technologyn ja Berliinissä sijaitsevan Humboldt-yliopiston tutkijoiden tiimi on tutkinut orgaanisen elektroniikan seostusaineita. He ovat kehittäneet "hyper-reducing -lisäaineeksi" kutsumansa seosyhdisteen. Kyseessä on epätavallinen yhdistelmä elektronien luovutuksen tehokkuutta, vakautta ilmanalassa ja kykyä toimia sellaisten orgaanisen puolijohdeluokan aineiden kanssa, jotka ovat aiemmin olleet hyvin vaikeita seostaa.

Uusi ruteniumia sisältävä yhdiste on pelkistävä aine eli se lisää elektroneja orgaaniseen puolijohteeseen osana seostusprosessia. Yhdiste kuuluu äskettäin esiteltyyn dimeeristen organometallisten lisäaineiden luokkaan.

Ruteniumyhdiste on dimeeri, joten se koostuu kahdesta identtisestä molekyylistä tai monomeereistä. Yhdiste on myös suhteellisen stabiili ja puolijohteisiin lisättäessä se ei reagoi. Jotta orgaanisen puolijohteen johtavuus lisääntyisi, ruteniumdimeerin täytyisi jakautua.

Tutkijat miettivät tapaa purkaa ruteniumdimeeri ja aktivoida seostus. He saivat idean fotosynteesistä ja säteilyttivät yhdistettään ultraviolettivalolla, joka viritti puolijohteen molekyylejä ja käynnisti reaktion. Valolle altistuessa dimeerit kykenivät seostamaan puolijohdetta. Menettely johti johtavuuden kasvuun noin 100 000 -kertaisesti.

Yllättäen valon sammutus ei kuitenkaan palauttanut tilannetta ennalleen ja aiheuttanut johtavuuden katoamista. Havaittiin, että rutenium monomeerit pysyivät eristettyinä puolijohteessa, vaikka termodynamiikan tulisi palauttaa molekyylit alkuperäiseen muotoonsa dimeereinä.

Tutkijoiden hypoteesi on, että monomeerit ovat hajallaan puolijohteessa siten, että niiden on hyvin vaikea palata alkuperäiseen muotoonsa ja muodostaa uudelleen ruteniumdimeeri. Ne ovat siis kineettisesti loukussa.

Tutkijat tarkkailivat seostettua puolijohdetta yli vuoden ajan ja havaitsivat hyvin vähän sähkönjohtokyvyn heikkenemistä. Tarkkailemalla myös siitä valmistettua lediä, tutkijat havaitsivat, että seostus aktivoitui jatkuvasti uudelleen valolla, jota ledi tuotti.

Valo aktivoi järjestelmää entistä enemmän, mikä lisää valontuotantoa ja lisää aktivointia, kunnes järjestelmä on täysin aktivoitu. Tutkijoiden mukaan tämäkin oli uusi ja yllättävä havainto.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 29.11.2017

Ilmoittaudu mukaan ECF2018-tapahtumaan

ETN järjestää toisen kerran Embedded Conference Finland -tapahtuman. Tällä kertaa aiheina ovat IoT ja tekoäly. Tapahtuma järjestetään Pasilassa 12.huhtikuuta. Luvassa on keynote-puheita, paneelikeskustelu AI:n merkityksestä sekä mielenkiintoisia teknisiä esityksiä.

Kävijöille tapahtuma on ilmainen. Rekisteröidy heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti. Mukaan pääset ilmoittautumalla täällä.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta www.embeddedconference.fi.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

Flashilta vaaditaan paljon verkkolaitteissa

Flash-muisti yleistyy tietoliikennelaitteissa, mutta niissä ratkaisulta vaaditaan paljon enemmän kuin yritys- ja kuluttajalaitteiden tallennuksessa: luotettavuutta, laatua ja datan palautusmahdollisuutta.

Lue lisää...
 
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
ETN_fi The 1st ever official roaming groupcall between Finnish VIRVE and Nodnett of Norway. See https://t.co/WryGLaLGkq @erillisverkot
ETN_fi AI democratizes development, says @adhorn at #hacktalks. See https://t.co/AslQeZYSAV
ETN_fi Robots can´t do backflips, right? https://t.co/KtogoRB25R
 
 

ny template