JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Valo olisi omiaan myös sirujen sisäisessä tiedonsiirrossa, mutta elektroniikka ja valo eivät sellaisenaan sovi yhteen tavallisella CMOS-sirulla. Twente-yliopiston tutkija Satadal Dutta on onnistunut tuomaan valoyhteyden puolijohdesirun ytimeen. Ratkaisu on houkutteleva, koska mitään erikoismateriaaleja tai valmistusmenetelmiä ei tarvita. Valo tulee piistä.

Piitoteutuksen ongelma on, että pii emittoi vain pienen määrän infrapunavaloa, kun taas pii-ilmaisin tarvitsee näkyvää valoa. Dutta kytkikin ledin vastasuuntaan. Pienillä jännitteillä virta ei kulje, mutta tarpeeksi korkealla jännitteellä syntyy pieni virta, jonka lumivyörymäinen kasvu saa ledin emittoimaan näkyvää valoa.

Näin ledin lisäksi samalla prosessilla voidaan tehdä sekä valonilmaisin että valokanava. Ratkaisu on huomattavasti kompaktimpi kuin esimerkiksi optoeristin, mutta vaatii hieman virrankäytön optimointia.

Eräs kansainvälinen tutkijaryhmä on puolestaan kehittänyt uutta lediä GaN-pohjaisista materiaaleista, mutta hylkäämällä sen hankalan p-seostuksen. Jos tekniikka voidaan hyödyntää suurelle valoteholle, läpimurto voisi tehostaa ledivalaistusta ilman, että nykyistä tuotantotekniikkaa tarvitsisi merkittävästi tehostaa.

Ryhmän työn avain on kyky luoda elektronien ohella aukkoja säteilevällä rekombinaatiolla kvanttimekaanisen tunneloinnilla avulla. Työhön liittyy resonoiva tunnelidiodi (RTD) galliumnitridijärjestelmässä. Perustana on hyödyntää erittäin vahvoja sähköisiä kenttiä, joita indusoivat polarisaatiovaikutukset wurtzite GaN -heterorakenteissa.

Nämä korkeajännitteiset kentät mahdollistavat sen, että laitteella voidaan injektoida elektroneja klassisen RTD-kaksoisulkurakenteen läpi johtavuuskaistalla. Samanaikaisesti laitteella voidaan injektoida aukkoja Zener-tunneloinnilla GaN-kaistaeron yli valenssikaistalle.

Näin ollen ledissä hyödynnetään vain n-tyyppistä seostusta. Kuitenkin se sisältää bipolaariset tunnelointivaraukset uudenlaisen ledi-valolähteen luomiseksi.

Kaupallistamisen toteuttamiseksi ryhmä pyrkii tasapainottamaan injektoidun elektronin ja aukkosuhteen ja siten tuottamaan yhden emittoidun fotonin kullakin injektoidulla elektronilla.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 27.11.2017

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

UPS on tärkeä osa datan tallennusta

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Lue lisää...
 
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
 
 

ny template