JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Ihmisellä on tapana vastustaa kaikkea uutta ja tuntematonta, mutta Liikenneturvan robottiautotutkimuksen tulokset yllättävät silti. Suomalaiset suhtautuvat epäilevästi robottiautoihin, jotka tulevina vuosina tulevat vähentämään liikennekuolemia merkittävästi.

Liikenneturvan toukokuussa kerätyssä kyselyssä selvitettiin suomalaisten käsityksiä liikenteestä, turvatekniikasta ja robottiautoista. Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta kokee hyvänä sen, että auton tekniikka huolehtisi automaattisesti nopeusrajoitusten noudattamisesta. 77 prosenttia taas toivoisi auton huolehtivan sopivan turvavälin pitämisestä edellä ajavaan.

Robottiautoihin suomalaiset sen sijaan suhtautuvat hyvin varauksellisesti. Noin joka toinen vastaaja kertoi pelkäävänsä, että robottiautot eivät riittävän hyvin osaa huolehtia kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta. Noin neljä kymmenestä arveli robottiautojen vaarantavan liikenneturvallisuutta ja vain kolmannes uskoi yhteispelin robottiautojen ja perinteisen liikenteen välillä sujuvan ongelmitta.

Myöskään lapsia ei uskallettaisi laskea robotin huomaan. Vain noin joka seitsemäs suomalainen päästäisi tällä hetkellä itselleen läheisen alakouluikäisen lapsen yksin robottiauton kyytiin. Harva olisi valmis sallimaan oman asuinalueensa toimimisen robottiautojen testausalueena. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä oli sitä mieltä, että robottiautot tulisi liikenteessä merkitä niin, että ne on helppo huomata muun liikenteen seasta.

Tulokset osoittavat, etteivät suomalaiset tunne robottiautojen edellyttämää tekniikkaa eivätkä toisaalta niitä testausvaatimuksia, jotka autoelektroniikkaan kohdistuvat. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanenkin pääsee tekemään johtopäätöksen, että kuljettaja tulee vielä pitkään olemaan ajoneuvon älykkäin ominaisuus.

Totuus lienee juuri päinvastainen. Kuljettaja on aina ajoneuvon ja ajamisen heikoin lenkki. Robottiautojen kannalta ongelmallista on erityisesti se, että ihmiskuljettaja ei noudata liikennesääntöjä, ja tekee lisäksi hitaasti epärationaalisia ratkaisuja.

ADAS-järjestelmiä ja robottiautojen tekniikkaa kehittävät haluavat siksi hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista, jotta järjestelmät oppivat liikkumaan teillä yhdessä ihmisten kanssa. Käytännössä järjestelmistä pitää tehdä niin älykkäitä, että ne osaavat reagoida tyhmempien ihmisten toimintaan. Se vienee vielä useita vuosia.

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template