JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Ryhmä Washingtonin yliopiston synteettisen biologian tutkijoita on kehittänyt uuden menetelmän digitaalisen informaation prosessointiin elävissä soluissa. Tutkijat rakensivat synteettisten geenien joukon, jotka toimivat soluissa NOR-porttien tapaan. NOR-porteista voidaan koota eri järjestelyihin kaikenlaisia informaation käsittelyn piirejä.

Elävien solujen täytyy jatkuvasti käsitellä informaatiota seuratakseen muuttuvaa ympäristöään ja saavuttaakseen asianmukaisen vasteen. Miljardien vuosien kokeilun ja erehdyksen kautta, evoluutio on päätynyt solutasolla tietynlaiseen tietojenkäsittelytapaan.

Tietokonepiireissä toimitaan yksiselitteisillä nollilla ja ykkösillä mutta soluissa DNA, proteiinit, lipidit ja sokerit ovat järjestyneet monimutkaisiin ja lokeroituneisiin rakenteisiin. Mutta tutkijat - jotka haluavat hyödyntää solujen elävinä tietokoneina, jotka voivat reagoida tautiin, tuottaa tehokkaasti biopolttoaineita tai kehittää kasvipohjaisia kemikaaleja - eivät halua odottaa evoluution muokkaavan heidän haluamansa solukkojärjestelmän.

Washingtonilaistutkijoiden portit toteutettiin käyttämällä DNA:ta hiivasolujen sisällä. Kootut piirit ovat laajimmat, joita tähän mennessä on julkaistu eurkaryotitisissa soluissa. Ihmisen solujen tapaan ne sisältävät ytimen ja muita rakenteita, jotka mahdollistavat kompleksisen käyttäytymisen.

Kehitettyyn solulogiikkaan sisältyi jopa seitsemän NOR-porttia koottuna sarjaan tai rinnan. Kukin NOR-portti koostuu geenistä, jossa on kolme ohjelmoitavaa DNA-sekvenssiä - kaksi toimien tuloina ja yksi on lähtönä.

- Tällaiset geneettiset ohjelmat voivat olla vuorovaikutuksessa solun ympäristön kanssa suoraan, toteavat tutkijat. Esimerkiksi uudelleen ohjelmoidut solut potilaassa voisivat tehtävä kohdennettuja hoitopäätöksiä kaikkein keskeisimmissä kudoksissa, jolloin ei enää tarvita monimutkaisia diagnostiikkaa ja laaja-alaista lähestymistapaa hoitoa varten.

Tämänkin kokoiset piirit voivat alkaa toteuttaa hyödyllistä toimintaa lukemalla informaatiota ympäristöään eri antureista ja suorittaa laskelmia päättääkseen oikeasta vasteesta. Kuvitellut käyttökohteet ovat muokatut immuunijärjestelmän solut, jotka voivat tunnistaa ja reagoida syövän markkereihin tai solumaiset biosensorit, joka voivat helposti diagnosoida tartuntatautia potilaan kudoksessa.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 2.6.2017

Tämä on seuraava askel piiritekniikassa: eFPGA

On selvää, että puolijohdealalla keskitytään vihdoin kasvavaan valikoimaan teknologioita, jotka prosessigeometrian kutistamisen sijaan katsovat uusia järjestelmäarkkitehtuureita ja käytettävissä olevan piin parempaa käyttöä uusien piiri- laite- ja kotelointisuunnittelun konseptien kautta. Kun astumme uudelle aikakaudelle, seuraava looginen askel näyttää olevan FPGA-piirin ja prosessorin eli CPU:n yhdistäminen: sulautettu FPGA.

Lue lisää...

Uusi LabVIEW tekee mahdottomasta mahdollista

Ohjelmisto ratkaisee järjestelmien tehokkuuden myös mittauksessa ja testauksessa. NI:n uusi LabVIEW NXG on ympäristö, jossa monia toimintoja voidaan tehdä ilman ohjelmointia.

Lue lisää...
 
ETN_fi Smartphone OS shares? See the graph from Kantar. https://t.co/ZUuDBJrO52
ETN_fi Wanna know what Linus Torvalds thinks about all kind of gadgets? Well, now you can by reading his Google+ page: https://t.co/M0O7texu0V
ETN_fi @OfficeInsider When will Outlook 2016 for Mac support Google calendar?
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
 

ny template