JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Ryhmä Washingtonin yliopiston synteettisen biologian tutkijoita on kehittänyt uuden menetelmän digitaalisen informaation prosessointiin elävissä soluissa. Tutkijat rakensivat synteettisten geenien joukon, jotka toimivat soluissa NOR-porttien tapaan. NOR-porteista voidaan koota eri järjestelyihin kaikenlaisia informaation käsittelyn piirejä.

Elävien solujen täytyy jatkuvasti käsitellä informaatiota seuratakseen muuttuvaa ympäristöään ja saavuttaakseen asianmukaisen vasteen. Miljardien vuosien kokeilun ja erehdyksen kautta, evoluutio on päätynyt solutasolla tietynlaiseen tietojenkäsittelytapaan.

Tietokonepiireissä toimitaan yksiselitteisillä nollilla ja ykkösillä mutta soluissa DNA, proteiinit, lipidit ja sokerit ovat järjestyneet monimutkaisiin ja lokeroituneisiin rakenteisiin. Mutta tutkijat - jotka haluavat hyödyntää solujen elävinä tietokoneina, jotka voivat reagoida tautiin, tuottaa tehokkaasti biopolttoaineita tai kehittää kasvipohjaisia kemikaaleja - eivät halua odottaa evoluution muokkaavan heidän haluamansa solukkojärjestelmän.

Washingtonilaistutkijoiden portit toteutettiin käyttämällä DNA:ta hiivasolujen sisällä. Kootut piirit ovat laajimmat, joita tähän mennessä on julkaistu eurkaryotitisissa soluissa. Ihmisen solujen tapaan ne sisältävät ytimen ja muita rakenteita, jotka mahdollistavat kompleksisen käyttäytymisen.

Kehitettyyn solulogiikkaan sisältyi jopa seitsemän NOR-porttia koottuna sarjaan tai rinnan. Kukin NOR-portti koostuu geenistä, jossa on kolme ohjelmoitavaa DNA-sekvenssiä - kaksi toimien tuloina ja yksi on lähtönä.

- Tällaiset geneettiset ohjelmat voivat olla vuorovaikutuksessa solun ympäristön kanssa suoraan, toteavat tutkijat. Esimerkiksi uudelleen ohjelmoidut solut potilaassa voisivat tehtävä kohdennettuja hoitopäätöksiä kaikkein keskeisimmissä kudoksissa, jolloin ei enää tarvita monimutkaisia diagnostiikkaa ja laaja-alaista lähestymistapaa hoitoa varten.

Tämänkin kokoiset piirit voivat alkaa toteuttaa hyödyllistä toimintaa lukemalla informaatiota ympäristöään eri antureista ja suorittaa laskelmia päättääkseen oikeasta vasteesta. Kuvitellut käyttökohteet ovat muokatut immuunijärjestelmän solut, jotka voivat tunnistaa ja reagoida syövän markkereihin tai solumaiset biosensorit, joka voivat helposti diagnosoida tartuntatautia potilaan kudoksessa.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 2.6.2017

 
 

Tekoäly mullistaa seuraavaksi kuvantunnistuksen yrityskäytössä

Älykäs karttapalvelu, joka ohjaa kiertämään ruuhkat ja tietyöt, on meille jo itsestäänselvyys. Viime vuoden lopulla tekoälyn avulla toteutettu Google Translate -käännöspalvelun uudistus oli puolestaan huima loikka, jonka myötä suomenkielistenkin tekstien kääntäminen alkaa jo tuottaa hämmentävän laadukkaita lopputuloksia. Jopa reaaliaikainen kääntäminen suoraan korvakuulokkeisiin on nyt mahdollista.

Lue lisää...

Digitalisointi etenee tehomuuntimiin

Monimutkaisen ja tehosyöpön tietotekniikan energiatehokkuutta pitää vielä parantaa, jotta asiakkaiden vaatimukset järjestelmien kustannustehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista voidaan täyttää. Digitaalisesti toimivat tehomuuntimet ovat tärkeä osa näitä ratkaisuja.

Lue lisää...
 
ETN_fi Wifi-verkkojen WPA2-salaus murrettu. https://t.co/NO8bmrjyAp @viest_virasto
13hreplyretweetfavorite
ETN_fi Huawei Mate 10 is not a smart phone. It is an intelligent machine. https://t.co/MbW3ec5Sje @HuaweiMobileFI
13hreplyretweetfavorite
ETN_fi Huawei lanseeraa Mate 10- huippumallin Münchenissä. Kiinalaisvalmistajan ensimmäinen malli, joka hyödyntää paikalli… https://t.co/5RPybKzmd2
ETN_fi Teollisuus 4.0! Lopulta kaikki anturidata menee pilveen. https://t.co/9kYbKv9RPK … @SICK_Oy @Teknologiamessu
ETN_fi .@Teknologia17 ylsi ennätyslukuihin, mutta mietittävääkin on. https://t.co/solqTGVWEB
 
 

ny template