JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Minnesotan yliopiston tutkijat ovat kehittäneet prosessin, jolla voidaan tulostaa kolmiulotteisesti venyviä elektronisia anturirakenteita. Ne voisivat antaa roboteille kyvyn tuntea ympäristöään. Keksintö voisi myös johtaa elektroniikan tulostamiseen ihmisen iholle.

- Kehitetyllä venyvällä sähköisellä kudoksella on monia käytännön käyttötarkoituksia, toteaa Minnesotan yliopiston tutkija Michael McAlpine. Tällaisen bionisen ihon käyttö kirurgisessa robotissa antaisi kirurgeille mahdollisuuden tuntea leikkauksien aikana, mikä tekisi kirurgiasta helpompaa.

McAlpine saavutti kansainvälistä suosiota vuonna 2013 integroidessaan elektroniikkaa bioniseen korvaan. Nyt kehitettyä teknologiaa voisi käyttää terveyden seurantaan tai sotilailla kentällä havaita vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä.

Anturin tulostuksessa käytetyt musteet voidaan pursottaa huoneen lämpötilassa. 3D-tulostetut anturit voidaan venyttää jopa kolme kertaa niiden alkuperäisestä koosta.

Äskettäin puolestaan Tokion yliopistossa kehitetty tulostettava elastinen johde säilyttää hyvän johtavuutensa, vaikka se on venytetty viisi kertaa alkuperäiseen pituuteensa.

Uudella pastamaisella musteella voidaan tulostaa eri kuvioita tekstiili- ja kumipinnoille. Tahna koostuu mikrometrin kokoisista hopeahiutaleista, fluorikumista, fluorisesta pinta-aktiivisesta aineesta ja orgaanisesta liuottimesta.

Ilman venytystä, printatun johtimen ennätysjohtavuus on 4972 siemensiä senttimetriä kohden (S/cm). Kun venytys 400 prosenttia tai viisi kertaa alkuperäinen pituus johtavuus on vielä 935 S/cm.

Teknisissä tutkimuksissa johtimen korkean suorituskyvyn tekijäksi ilmeni tutkijat yllättänyt hopeisten nanohiukkasien itsemuodostuminen hopeahiutaleiden ja fluorikumin väliin sen jälkeen, kun komposiittitahna on printattu ja kuumennettu. Hopeisten nanohiukkasten kustannukset ovat vain murto-osa hopeahiutaleiden kustannuksista.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 1.6.2017

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template