JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu luovat Suomeen laajan tutkimuksen kokonaisuuden. Suomen teollisuudelle aukeaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia allianssista, kun se pääsee hyödyntämään kaikkia tutkimusympäristöjä ja koneita. Infroissa korostuvat automaatio ja robotiikka, 3D-tulostus sekä digitaalinen tuotekehitys.

Yhteiskäyttö moninkertaistaa erillisten infrojen käytön, kun monipuoliset tutkimusympäristöt ovat yritysten sekä tutkimusinfraa tarjoavien VTT:n, TTY:n ja TAMKin hyödynnettävissä. Tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa demoja, prototyyppejä, pilotointeja ja tuotekehitystä ilman suuria investointeja.

Isoihin hankevalmisteluihin saadaan yhteistyön myötä uutta volyymiä, joka lisää mahdollisuuksia päästä mukaan suuriin, kansainvälisiin hankkeisiin. Tämä luo uutta osaamista, parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta Suomen valmistavalle teollisuudelle.

- Korkeatasoinen, kansainvälinen yhteistyö edellyttää vahvoja osaamiskeskittymiä, joka tässä syntyy, painottaa professori Kari T. Koskinen TTY:ltä.

VTT:n ja TTY:n vuonna 2015 perustama yhteinen älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä SMACC toimiin alustana infrojen yhdistämiselle. Infrat avataan SMACCin verkkosivuilla tästä päivästä lukien asteittain Suomen valmistavan teollisuuden käyttöön. Ketteriä toimintamalleja jalostetaan yritysten tarpeisiin sitä mukaan, kun tarpeista saadaan kokemusta. SMACC-asiantuntijaverkosto auttaa oikeanlaisen infran löytämisessä ja hyödyntämisessä.

VTT:n, TTY:n ja TAMKin tutkimusinfrat on luokiteltu sivustolla digitaalisiin järjestelmiin, älykkäisiin koneisiin, robotteihin ja materiaalikehitykseen. Kukin näistä sisältää useita kokonaisuuksia vaativan valmistuksen tukemiseen, kuten viimeisimpiä mittalaitteita kokeellisten prototyyppien tekemiseen. Digitaaliset järjestelmät sisältävät esimerkiksi teollisuuden 3D-tulostimia, kuten muovi-, keraami- ja metallitulostimia.

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template