JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Lontoossa sijaitsevan Imperial Collegen tutkijoiden johdolla on paljastettu tarkka mekanismi, joka aiheuttaa perovskiittisten aurinkokennojen heikkenemisen ilman vaikutuksessa. Löydöksen myötä voidaan kehittää paremmin kestäviä perovskiittikennoja.

Valoa absorboivia orgaanisia lyijy-halogenidi-perovskiittejä käytetään aurinkokennoissa, jotka olisivat joustavia ja halvempia valmistaa kuin perinteiset piistä valmistetut aurinkokennot. Perovskiittikennot kuitenkin heikkenevät nopeasti luonnollisissa olosuhteissa. Niiden suorituskyky heikkenee jo muutamassa päivässä.

Jo aiemmin tutkijat ovat havainneet heikkenemisen johtuva superoksidien muodostumisesta perovskiittimateriaaliin. Niitä muodostuu valon osuessa kennoihin ja vapauttaen elektroneja, jotka reagoivat ilman hapen kanssa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa ryhmä on selvittänyt, että superoksidien muodostumista auttaa perovskiittirakenteessa olevat tilat, joissa normaalisti on jodidimolekyylejä. Vaikka jodidi on osa itse perovskiittimateriaalia, on vikoja joista jodidi puuttuu ja niissä superoksideja muodostuu.

Tutkijatiimi havaitsi, että lisäämällä materiaaliin valmistuksen jälkeen jodidia sen vakaus paranee. Pysyvämpi ratkaisu voisi olla se, että muokataan jodidivikoja pois.

Uuden tutkimuksen johtava tekijä Nicholas Aristidou toteaa: - Kun tunnistamme jodidivikojen roolin tuottaa superoksidia, voisimme parantaa materiaalin vakautta täyttämällä avoimia vakansseja lisätyillä jodidin ioneilla. Tämä avaa uuden tavan optimoida materiaaliin parempi vakaus hallitsemalla läsnä olevien vikojen tyyppiä ja tiheyttä.

Tällä hetkellä ainoa tapa suojella perovskiittikennojen heikkenemistä ilman ja valon vaikutuksesta on koteloida ne lasiin. Tällöin kuitenkin menetetään materiaalin joustavuuden tuomat edut.

Ryhmä toivoo seuraavaan testin tuovan vakautta kennojen todellisissa ympäristöissä. Kennot joutuisivat sekä hapen että kosteuden vaikutuksille, jolloin kennojen testaus vastaisi enemmän todellista tilannetta.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 17.5.2017

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template